Oppimisvaikeudet

​

Miksi lapsi ei opi? Miksi hän on niin vilkas?

​

Nämä ahdistavat kysymykset askarruttavat vanhempia ja huolestuttavat lapsen lähipiiriä. Tätä kysytään päiväkodeissa, kouluissa, opettajanhuoneissa ja rehtorin kansliassa, kouluterveydenhuollon vastaanotolla, neuvolassa ja erikoislääkärin vastaanotolla. Sitä miettivät eri alojen terapeutit ja kuntoutusalan ammattilaiset.

Oppimis- ja keskittymisvaikeuksista ilmiönä on julkaistu lukuisia kirjoja, ja Internetistä on saatavilla tuhansia artikkeleita aiheesta, mutta kokonaiskäsityksen saaminen tästä pirstoutuneesta materiaalista on vaikeaa, ellei lähes mahdotonta.

Olen koonnut näihin video-opetusjaksoihin n. 20 vuoden terapiakokemuksemme perusteella niitä keskeisempiä seikkoja, joita olemme käytännössä havainneet olevan oppimisen ja keskittymisen vaikeuksien taustalla. Jotta tarjolla olisi edes yksi kirja, missä käsitellään nimenomaan kuntoutukseen perustuvia havaintoja, julkaisin myös oppikirjan: Miksi en opi?

Tämä kurssi koostuu näistä kurssisivuista sekä 14 kpl. videokoulutusjaksoista, joiden yhteispituus on n. 2 tuntia. Käy ensin läpi tämä kirjallinen kurssijakso, ja sitten ne video-opetusjaksot. Videolinkit löydät tämän kurssin lopusta.

​

Tervetuloa Sensomoottori-maailmaan!

​

Jos haluan jatkaa, mitä voin tehdä?

 

Sinulla on käytännössä kolme mahdollisuutta:

Ohjelman voit toteuttaa joko terapeutin ohjaamana ja seuraamana 

1. käymällä lapsen kanssa klinikalla tai

2. tilaamalla terapeutin kotikäynti tai

3. toteuttamalla ohjelmaa verkkokurssin ohjaamana. (Verkkokurssissa ei ole kuulotutkimusmahdollisuutta, mikä pitää toteuttaa erikseen kuulotutkijan luona.)

​

Sensomoottori, kuntouttava kotiharjoitusohjelma on kurssisarja, joka keskittyy kehityksellisten ongelmien neurofysiologisten taustaseikkojen korjaamiseen, keskittymiskyvyn sekä ajatusprosessoinnin laadun parantamiseen.

​

Taustaa ojelmalle

​

Nykymaailmassa kukaan ei pärjää, jos on vaikeuksia perusasioissa, oppimisessa ja keskittymisessä. Kun jopa hyvin pärjäävillä on vaikeuksia kovassa ja kilpailluilla opiskelu- ja työmarkkinoilla, niin mitä mahdollisuuksia on keskikertaisesti tai heikosti oppivilla tai heikosti keskittyvillä?

​

Olen 20 vuoden aikana nähnyt tämän tilanteen pahentumisen ja lapsilla on nykyisin oppimisessa ja keskittymisessä ongelmia enemmän kuin koskaan ja samalla hyvin pieni osa tarvitsijoista saa pätevää ammatillista apua. Tämä johtaa siihen, että lasten ongelmat vain pahenevat ja ongelmien hoitaminen jää yksin vanhempien vastuulle. Samaan aikaan vanhemmille ei ole ollut tarjolla relevanttia neuvontaa, saatikka sitten koulutusta hoitaa näitä ongelmia.

​

 

Mutta lapset eivät voi odottaa tilanteessa, mikä vain pahenee ja heidän tulevaisuutensa synkkenee vuosi vuodelta. Siksi kehitin tämän Sensomoottori-kurssisarjan, jotta jokainen, joka tarvitsee apua, saisi myös sitä. Nyt on viimein ymmärrettävä se tosiasia, että tätä ongelmaa ei yhteiskunta (päiväkoti, koulu) pysty hoitamaan. Työ on tehtävä itse!

​

Kuntouttavien kurssien tarkoitus on opastaa vanhempia ja opettajia tekemään päivittäin tarkasti ja oikea-aikaisesti suunniteltu harjoitusohjelma, jonka tarkoitus on korjata niitä yleisimpiä taustaongelmia, jotka aiheuttavat oppimiselle ja keskittymiselle haastetta.

Kuntouttavat harjoituskurssit koostuvat viidestä kurssimoduulista, joista 3 ensimmäistä tehostaa ja korjaa kehityksellisiä seikkoja ja 2 seuraavaa harjaannuttaa keskeisimpiä edellytyksiä, mitä on oltava kunnossa haluttaessa saavuttaa hyvä oppimis- ja keskittymiskyky. Näistä kursseista kerron  lisää sitten tämän kurssin lopussa omassa kurssijaksossa nimeltä: ”Varmista lapselle hyvä tulevaisuus”.

​​

​

Jos opiskelu ei kiinnosta

​

Oppimisvaikeudet voivat johtua siitä, että ei opiskella tarpeeksi tai oppimistapahtumat ovat tehottomia. On kaikkea muuta kivaa, jotka aina voittavat koululäksyt. Jos pelataan koneilla yökaudet niin koulupäivä meneekin sitten silmät auki torkkuen. Väsyneenä ei muista eikä opi. Lisäksi teiniaika on muutenkin nuorilla varsin touhukasta aikaa, missä opiskelu saattaa jäädä vähemmälle.

​

Tässä tilanteessa saattaa olla vaikea havaita muita taustasyitä, kuin ”ei kiinnosta”. Käytännössä olen havainnut, että ne lapset ja nuoret, joilla on kehityksellisiä viiveitä, ovat huomattavasti haavoittuvampia tässä tilanteessa. Eli jos taustalla on esimerkiksi kuulonerottelun, hahmottamisen, motoriikan tai varhaisen refleksikehityksen ongelmia, niin nämä saattavat olla itse asiassa syynä siihen, että opiskelu ei kiinnosta.

​

Geneettinen tausta vaikuttaa

Oppimisvaikeudet ovat osin myös perinnöllinen ominaisuus.

​

Mikä sitten periytyy?

Varhaisen kehityksen keskeneräisyys näyttää olevan periytyvä ominaisuus. Jos vanhemmilla on ollut kehittymätön varhainen refleksikehitys (aistiherkkyyksiä, puristava ja/tai poikkeava kynäote, keskittymisen vaikeuksia, motorisia ongelmia jne.), niin lapsilla on riski saada sama tilanne. Tuolloin on oltava herkkänä, jos lapsi ei ala ryömimään ja/tai konttaamaan oikeaoppisesti, mikä on jo selkeä viite keskeneräisestä varhaisesta kehityskaavasta.

​

Luusto ainakin on hyvin periytyvä. Jos sukulinjassa on paljon korvatulehduksia, saattaa se johtua ahtaista välikorvan tuuletusrakenteista. Äidin lantion luuston rakenne ja synnytyskanavan ahtaus voi aiheuttaa lapselle synnytyskomplikaatioita, jotka taas voivat aiheuttaa syntyvälle lapselle happivajetta, ja nämä vauvat ovat selvässä riskiryhmässä varhaisen kehityksen viiveisiin.

​

Allergiaherkkyys saattaa periytyä, millä on myös välikorvatuuletusta heikentävä vaikutus. Ja puutteellinen välikorvan ilmastointi heikentää helposti kuulonerottelukykyä, joka voi aiheuttaa keskittymisen ongelmia ja klassisen auditiivisen lukihäiriön.

​

Ongelmat kyllä  usein kuntoutuvat  oikeanlaisella terapeuttisella harjoittelulla, joko heti vauva-aikana, jälkikäteen tehtävällä Sensomoottori-harjoittelulla, tai terapeutin suunnittelemalla ja kontrolloimalla neurofysiologisella sensomotorisella kuntoutuksella.

​

Vakiintuneet hoito- ja toimintamallit voivat olla ongelma

Yhteiskunnan vakiintuneet toimintamekanismit, hoitokäytännöt ja ongelmiin reagoiminen voitaisiin myös lukea perinnölliseksi, koska siinä ikään kuin periytyy hoitokäytäntöjen tapa toimia. Suomessa luotetaan ”maailman parhaaseen neuvolaan” ja monelle on yllättävää havaita jälkikäteen, että esimerkiksi näihin kehityksellisiin ongelmiin ei saatu minkäänlaisia neuvoja. Kuitenkin suurin osa näistä voitaisiin hoitaa heti jo kunkin vauvakehitysvaiheen aikana oikeilla harjoittelu- ja hoitokäytännöillä. Suomessa odotetaan pitkään normaalikehityksen hoitavan ongelmat.

​

Liikunnan vähäisyys

Liikunnan vähäisyys on varmasti yksi seikka, joka on lisännyt myös oppimisen ongelmia lapsilla. Tiedetään aivan varmasti, että liikunta lisää aivojen hermosolujen viestinnässä tarvittavia kemikaaleja, jolloin aivojen prosessikeskukset sekä viestiradat vahvistuvat.

Jos vauva istuu pitkään ja koko ajan turvaistuimessa, rattaissa, istumakaukalossa, sitterissä, hyppykiikussa, vauvakeinussa, kävelytuessa ja sohvan nurkalla TV:tä katselemassa, ei siinä vauvan tarvitsema perusliikunta juurikaan toteudu. Sitten lapsuus ja nuoruus istutaan pelikonsolien ja tietokoneen ääressä. Ei ole yllätys, että aikuisena sitten  ihmetellään, miksi ei pärjää?

​

Kehitykselliset viiveet ja sairaudet

Mutta sitten on kasvava ryhmä lapsia, joilla ongelmien taustalla on selkeästi havaittavia tapahtumia. Siinä taustalla voi olla vaikuttamassa keskosuus, synnytyskomplikaatiot, happivaje, lievät hermostolliset vauriot ja vauvan hidas toipuminen niistä, vauvan liikkumista estävät hoitotoimenpiteet ja muut vauva-ajan kehityksellisiä viiveitä aiheuttavat tapahtumat. Siihen vielä korvatulehduskierteet päälle.

Ruokavalio

Teollinen prosessoitu ruoka, pikaruoka ja makeat tai keinomakeutetut ruoat/juomat sisältävät usein vähän vitamiineja ja kivennäisiä ja nämä ruoka-aineet imeytyvät nopeasti ruoansulatuksessa. Seurauksena on helposti lihomista, uupuminen ja väsyminen mikä ei ole oppimiselle suotuinen olotila.

Yksipuolinen ruokavalio sisältää myös liian vähän oikeanlaisia rasvahappoja, joita aivotkin tarvitsevat rakennusaineekseen.

​

Neuraali stressi

Ihmisen kohdistaessa huomionsa johonkin, oleelliseen tai epäoleelliseen, hänen kaikki aistinsa ja aivojen koko kapasiteetti on aina mukana prosessoimassa tekemistä.

Kaikki kehon toiminnot pyrkivät hyvään suoriutumiseen

• Hermoston aktiivisuus

• Aineenvaihdunta

• Relevantit reaktiot

• Hormonitoiminta

Jos jokin aisti ei toimi hyvin, tarkoituksenmukaisesti ja normaalilla tavalla, kokonaisuus aina kärsii. Aineenvaihdunta kiihtyy ja hormonitoiminta muuttuu. Aivot pyrkivät aina parhaaseen lopputulokseen annetulla kapasiteetilla ja aivot automaattisesti aktivoivat muiden aistien toimintaa ja lisäävät aistien herkkyyttä, jotta heikosti toimivan aistin tai järjestelmän aiheuttava ”vaje” tulisi mahdollisimman hyvin korvattua. Kyse on automaattisesta hengissäpysymisjärjestelmästä.

Tämä aistijärjestelmän automaatio aiheuttaa sisäistä stressiä ja kutsun tätä stressiä nimellä Neuraali stressi.

Stressi ilmiönä on sinänsä täysin normaali olotila silloin, kun jonkin kiireen tai vaativan työn tai harrastuksen takia joudutaan ponnistelemaan enemmän. Sellaisessa tilanteessa stressi on vain voimavara, joka antaa lisäpotkua tarvittaessa.

Stressi

• On voimavara

• Aktivoi kehoa ja herkistää aisteja

• Tehostaa suoriutumista

• Lisää lyhytaikaisesti tehoa ja kapasiteettia

• Jos jatkuu pitkään, niin uuvuttaa, heikentää vastustuskykyä ja altistaa monille sairauksille

• Korkea ja jatkuva stressi heikentää myös oppimista

 

Pitkittynyt Stressi aiheuttaa mm.

• Stressi heikentää aivojen viestiverkostoa (yhteydet heikkenevät)

• Vaurioittaa (kutistaa) aivoja ja muuttaa perimää

• Muuttaa kuuloa, kuulo herkistyy=> kuulon erottelukyky heikkenee

• Muuttaa visuaalista hahmottamista, laajentaa mm. pupilleja=> valoherkkyyttä=> heikentää keskittymiskykyä

• Herkistää aisteja => Heikentää keskittymiskykyä

• Nostaa verenpainetta (altistaa sen kautta verenkierron sairauksiin) ja heikentää immuniteettia

Pitkittynyt stressi siis voi siis aiheuttaa esimerkiksi monia vakavia sairauksia, kuten kohonnutta verenpainetta, sydän- ja verisuonisairauksia, psyykkistä oireilua jne. Käytännössä ja kokeellisesti on osoitettu myös, että stressi heikentää mm. muistin toimintaa ja siksi se heikentää suoraan myös oppimista.

Pohditaan hieman stressin syitä:

Ulkoiset tekijät kuten esim.

• Metelöivät naapurit

• Huono sää

• Liikenneruuhka

• Ihmissuhteet

• Työpaineet

• Koulussa häiritsevät oppilaat

• Koulukiusaaminen

• Aikuisilla esim. työ- ja ihmissuhdeperäinen stressi

Edellä on kuvattu ulkoisia stressitekijöitä. Ne syntyvät ihmiskehon ulkopuolelta, joihin osaan voimme vaikuttaa, mutta osaan emme, ainakaan kovin helposti. Sitten on sisäisiä, joko itse aiheutettuja tai muita stressitekijöitä:

Sisäisiä stressitekijöitä:

• Itse aiheutettu kiire ja työpaine

• Psyykkiset seikat, geneettinen herkkyys

• Sairaudet

• Vammat

• Epätarkka tai heikosti kehittynyt ja/tai integroitunut aistitoiminta

Epätarkka tai heikosti kehittynyt ja/tai integroitunut aivo/aistitoiminta

Tämä on se alue, mihin voimme vaikuttaa terapeuttisella harjoittelulla. Harjoittelu on tehokkainta, kun se kohdistuu tarkasti ja kohdistuneesti eri aivo- ja aistialueille.

​

Neuraalin Stressin ”Stressimalli”

 

 

​

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

       Kuva 1

​

Kuvassa 1 on vaakatasossa alarivissä lueteltu aisteja. Pystylinjassa on stressitaso, mitä ylemmäs mennään, sitä korkeampi stressi. Alhaalla on linja ”Normaali lepostressi”. Se kuvaa lepotilaa tai hyvin rentoa hetkeä, milloin stressitaso on alhaisin. Ylhäällä on linja: ”Hyvän toimintakyvyn maksimaalinen stressitaso”, joka on se linja, minkä yli stressin kohotessa suoriutumisen ja toiminnan laatu heikkenee.  Näiden kahden stressitason väliin jää Stressinsietokyky.

​

Kuva 1 kuvaa hyvää tilannetta, missä aivot ja aistit toimivat tarkasti ja tarkoituksenmukaisesti. Lepostressi on alhaalla ja ihmisellä on hyvä stressinsietokyky. Tälle ihmiselle todennäköisesti harvoin tulee eteen tilannetta, milloin hänen stressinsä kohoaisi niin korkeaksi, että suoriutuminen kärsisi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

​

​

​

​

​

 

 

       Kuva 2

​

Tämä kuvaa ongelmallista tilannetta, missä aistit eivät toimi optimaalisesti.

​

Tässä esimerkissä

• Kuulo on epätarkka, ja hänen pitää pinnistellä saadakseen selvää mitä sanottiin. Sama kuulon erottelun ongelma voi aiheuttaa myös muistin ja puheen tuoton ongelmia.

• Tasapaino on epätarkka, joka heikentää motoriikkaa ja mm. silmien kohdistamisen ongelmaa

• Silmissä voi stressin takia olla laajentuneet pupillit, joka voivat aiheuttaa lisää stressiä

• Tunto, maku- ja hajuaisti kuvaavat aistiherkkyyksien ongelmaa näillä aisteilla

• Refleksit: jos refleksit eivät ole kehittyneet tarkoituksenmukaisesti, niin ne aiheuttavat mm. aistiherkkyyksiä, ahdistusta, laajentuneita pupilleja, olemuksellisia seikkoja, kuten arkuus, varovaisuus, uusien tilanteiden stressaaminen jne.

 

Nämä aistien ongelmat ylläpitävät jatkuvaa kohonnutta taustastressiä, josta seuraa kaventunut, heikko stressinsietokyky. Tämä ihminen väsyy ja uupuu helposti ja heikko stressinsietokyky vaikuttaa moneen arkiseen tekemiseen, työsuorituksiin, opiskeluun ja ihmissuhteisiin.

​

Krooninen Neuraali stressisyndrooma

Koska ihmisen heikosti toimiva aistijärjestelmän aiheuttama kohonnut stressitaso ei laske ilman hoitavia/terapeuttisia toimenpiteitä, kutsun tätä tilannetta nimellä: Krooninen Neuraali stressisyndrooma.

Näillä kahdella kuvaajalla näkee selvästi myös Sensomoottori-ohjelman idean. Sensomoottori on tarkasti kohdistuva, kaikkiin näihin edellä mainittuja ongelmia aiheuttaviin aisteihin ja niiden ohjaukseen vaikuttava kokonaisvaltainen terapeuttinen harjoitusohjelma, jonka tarkoitus on vaikuttaa neuraalin stressin syihin ja laskea näin taustastressitaso 1. kuvan tilannetta vastaavan tasoon.

​

​

Mitä voidaan tehdä?

​

Koulukiusaaminen

Oppimisvaikeudet voivat johtua ympäristön aiheuttamasta stressistä, kuten koulussa tapahtuvasta kiusaamisesta. Korkea stressi, mitä koulukiusaaminen aiheuttaa, heikentää keskittymiskykyä sekä muistia.

 

Koulukiusaamiseen pitäisi oikeasti puuttua, eikä vain toimia julkilausumien tasolla.

Tässä ei auta väittämät, että meidän koulussa ei kiusata, kun samaan aikaan Internetin SOME-palstat täyttyvät ivasta ja pilkasta, selän takana pahaa puhumisesta ja kanssaoppilaiden suoranaisesta kiusaamisesta. Osaan tästä toiminnasta voidaan ehkä vaikuttaa valistusta lisäämällä, mutta osaan ei, koska ne ovat emotonaalisia purkauksia, johon järjen puhe ei auta. Onneksi olemme huomanneet, että Sensomoottori harjoittelu parantaa lasten sosiaalista vuorovaikutuskykyä, joka saattaa vaimentaa myös näitä emotionaalisia purkauksia ja sen kautta vähentää koulukiusaamista.

​

Sairaudet ja vammat

Lähtökohtaisesti on lähdettävä siitä, että lääkärit parantavat sairaudet. Esimerkiksi sellainen varsin arkinen lapsilla yleinen sairaus kuin korvatulehdus on sairaus, mikä pitää parantaa nopeasti. Pitkittyneenä se aiheuttaa helposti kuulonerottelunongelmia koko elämän ajan. Hoitamattomana tai huonosti hoidettuna, pitkittyneenä se aiheuttaa kielellisiä ongelmia ja klassista lukihäiriötä.

​

Jos kyseessä on esim. kehitysvamma, siinä on jo lähtökohtaisesti sellainen tilanne, että oppimisen ongelma on jo osa vamman heijastumaa.

​

Lapsen kehitykselliset ongelmat

Jos vauva on hyvin aistiherkkä, ei kääntyile hoitopöydällä, ei lähde ryömimään ja/tai konttaamaan aivojen kehitystä auttavalla tavalla, niin varhainen ongelmiin puuttuminen on heti tässä vaiheessa järkevää. Aistien heikko kehitys, puutteellinen hermointegraatio ja varhaisten refleksien jäänteet voitaisiin havaita ja hoitaa pätevällä neuvonnalla ja harjoittelulla jo vauvan ollessa hyvin pieni. Suomessa sellainen maan laajuinen ja kattava verkosto on neuvola. Sieltä pitäisi siis saada neuvoja tähän.

​

Jos lasta ei hoideta ajoissa, ovat ongelmat sitten käsillä päiväkoti-ikäisillä ja koululaisilla, jolloin lapsi ohjataan erilaisiin terapioihin:

​

• puheterapia

• psykologinen tutkimus

• neuropsykologinen tutkimus ja hoito

• toimintaterapia ja sen alamuoto sensorisen integraation terapia

• fysioterapia

• neurofysiologinen (sensomotorinen) tutkimus ja kuntoutus/ terapia

​

Osa yllä mainituista on kognitiivisia, eli opetetaan uusia käyttäytymisen malleja ja osa on fysiologisia. Kaikki perustuvat myös aivojen plastisuuteen, muokkautumiskykyyn.

Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus ja kun johonkin ongelmaan aloitetaan hoito, on usein havaittavissa parantumista. Osa sen parantumisen aiheuttajista on yleinen stressin vähentyminen, joka jo fysiologisena ilmiönä vaikuttaa moneen, jopa mitattavissa olevaan seikkaan positiivisesti (verenpaine, aineenvaihdunta, hormonitasot jne.). Mutta jos hoito ei vaikuta ongelman alkuperäisiin syihin, on aina riski, että stressitason noustessa jostakin syystä, samat entiset ongelmat palaavat taas takaisin.

​

Yllä mainitussa listassa viimeinen, eli neurofysiologinen (sensomotorinen) tutkimus ja kuntoutus/terapia on suunniteltu nimenomaan oppimisvaikeuksien kuntoutukseen. Se huomioi myös tärkeän lapsen aivan vastasyntyneen vauva-ajan kehityksen terapeuttisen kuntoutuksen tarpeen sekä siinä hoidetaan myös kuulonerottelun ongelmia, jotka hoitamattomina ovat yleensä luki- ja kielellisten ongelmien yksi taustasyy. Siinä vahvistetaan myös aivojen hermointegraatiota ja varmistetaan aistien aktivointi ja kehittyminen tarkoituksenmukaiseksi.

​

Mainittakoon että Sensomoottori-ohjelma perustuu lähinnä tämän neurofysiologien kuntoutuksen menetelmiin.

​

​