​

Lasten kuntoutuksen tarve voi ilmentyä  jo varhaisen vauva-ajan kehityksen viiveinä. Vanhemmat saattavat epäillä jotakin olevan vinossa jos lapsi ota kontaktia tai lapsen motorinen kehitys on viiveistä, lapsi ei ryömi tai konttaa ns ristikkäisellä tavalla tai kävelemään oppiminen on kovin hidasta.  

​

Toinen epäilyksen aihe voi olla lapsen hidas puheen kehitys, puhe voi olla hyvin epäselvää tai puhe puuttuu kokonaan.

​

Näissä kummassakin em. tilanteissa ongelman ydin saattaa liittyä joko kuulonerottelun haasteisiin tai varhaisen vauvakehityksen kaavan keskeneräisyyteen. Siinä ihmisen geneettinen vauva-ajan ohjausjärjestelmän tulisi ohjata vauvaa määrätyn motorisen kaavan mukaisesti, ensin kääntyilemään, sitten ryömimään ristikkäisesti, konttaamaan ja n. 12 kk:n ikäisenä kävelemään.

 

Samoin jos kuulo on hyvin erotteleva, puheen tulisi alkaa kehittyä normaalisti.

​

Nämä em. kehityksen sivuraiteet voivat aiheuttaa iän karttuessa ja ongelmien hoitamattomuuden takia myöhemmin vakaviakin oppimisen, keskittymisen, käytöksenkontrollin tai vuorovaikutuksen haasteita. Samoin psyykkisen oireilun riski kasvaa merkittävästi.  

 

Yksi helposti havaittava haaste on lukemaan oppiminen vaikeus sekä motoriset haasteet, paikallaan istumisen vaikeus, puristava tai poikkeava kynäote ja motorinen epävarmuus, ei pidä juoksemisesta, on mieluummin veskari kuin kenttäpelaaja jne. Kaikki em. oireet heikentävät itsetuntoa, keskittymiskykyä ja yleinen oppimiskyky on usein heikko.

​

Auditiiviset ongelmat ovat yleisiä kouluikäisillä, aikuisilla sekä vanhemmalla väestöllä.

​

Auditiiviset ongelmat aiheuttavat mm: 

kouluikäisillä esimerkiksi:

​

• puheentuoton haasteita

• lukemaan oppimisen vaikeuksia

• muistamien vaikeuksia

• keskittymisen haasteita

• jaksamisen vaikeuksia

• vieraiden kielten oppimisen ja ääntämisen vaikeuksia 

​

diagnooseja esim.

​

• ​dysleksia

• ​dysfasia

• ​ADD

• ​ADHD

• ​autismi

​

​

Kuntoutuksesta

​

Vauvaikäisillä kuntoutusta voi jo aloittaa, mikäli vanhemmat havaitsevat kehityksen viiveen ja ymmärtävät ottaa yhteyttä osaavaan terapeuttiin, joita Suomessa tosin on vain muutama kokenut ammattilainen.

​

Yleisin ikä aloittaa kuntoutus lapsille on 6-7-vuotta, jolloin yleensä pysytään tekemään laaja neurofys. tutkimussarja. Tämä ikä on muutenkin hyvä, sillä siinä ongelmiin puututaan ennen koulun aloitusta, mikä on tärkeää lapsen herkän itsetunnon takia. Koulun haasteet romahduttavat nimittäin hyvin nopeasti lapsen herkän itsetunnon, mitä yksikään vanhempi ei toivo lapsilleen. Samoin koulu eikä esim. koulupsykologi ei hoida näitä haasteiden juurisyitä. Koulu ja koulupsykologi  vain luokittelee oppilaat ja lastenlääkäri diagnosoi, mutta ei anna terapiaa.

​

Teini-ikä tuo haastetta myös kuntoutukseen, joten terapian olisi viisasta aloittaa ennen teiniajan kriisien alkamista.

​

Kuntoutuksessa tehdään huolellinen taustaselvitys ja laaja neurofysiolognen tutkimussarja:

​

•  kuulotutkimus

•  varhaisen vauva-ajan kehityksen analysointi

•  visuaalinen tutkimus

• tasapainotutkimus

​

Tutkimusten jälkeen suunnitellaan yksilöllinen kuntoutusohjelma, mitä seurataan 1-3 kk:n välein tehtävillä kontrollitutkimuksin ja kuntoutusohjelman muutoksin.

​

Kuntoutus kohdistuu kaikkiin havaittuihin aisti- sekä hermointegraatio ongelmiin. Tyypillinen kuntoutusaika on 9-12 kuukautta.

​

Ota yhteyttä niin pohditaan kuinka voisimme sinua auttaa

 

Yhteydenottolomake 

tai

puh. 040 7011 524 tai s-posti:   sensomoottori@gmail.com