Usein esitettyjä kysymyksiä
Korvaako Sensomoottori harjoitusohjelma terapeuttien vastaanotot?
Ei missään tapauksessa. Henkilökohtainen terapiasuhde on monesti hyvin tärkeä kuntoutuksen kannalta. Itse asiassa fyysisten valmiuksien parantuessa ja sisäisten jännitteiden alentuessa terapiatilanteet saattavat tulla jopa paremmiksi ja kuntouttavimmiksi. Terapiaan hakeudutaan monesti ahdistuksen ja jännitteiden takia. Ne ovat osaltaan juuri niitä osa-alueita, mitä Sensomoottori-ohjelmakin vähentää. Näin tarvittava henkilökohtainen terapeuttinen kuntoutus saattaa tulla tehokkaammaksi ja kuntoutuminen tapahtuu nopeammin. Lisäksi jos lapsella on vakavia ongelmia ja esim. Dysleksia, ADD, ADHD, Dysfasia, Mutismi, selektiivinen Mutismi jne diagnosi, on osaavan sensomotorisen kuntoutuksen terapeutin tekemä kuntoutus hyvin tärkeä osa lapsen kuntoutumista. Osaavia terapeutteja löytyy täältä.
Voiko harjoittelua tehdä, vaikka lapsi käy samanaikaisesti esimerkiksi toimintaterapiassa?
Voi toki. Toimintaterapia on leikin ja toiminnan avulla tapahtuvaa aistien ja hahmottamisen harjaannuttamista. Sensomoottori-ohjelma kuntouttaa myös aisteja, hahmottamista ja ajatteluprosesseja. Sensomoottori-ohjelma eroaa kuitenkin toimintaterapiasta usealla merkittävällä tavalla:
1. Sensomoottorissa varmistetaan lapsen varhaisen kehityskauden (0-12kk) ns. varhaisten heijasteiden (refleksien) muuntumisprosessin toteutuminen. Tämä on tärkeää, koska jos tämä kehitysvaihe ei etene, häiritsevät tästä jäävät ns. refleksijäänteet myöhempää kehitystä, ns. aikuisheijasteiden kehitys jää joltakin osalta ilman luontaista kehitystä, ja nämä refleksijäänteet aiheuttavat mm. levottomuutta, motorista kömpelyyttä, keskittymisen ongelmia, aisti(yli)herkkyyksiä ja yleisesti ottaen - oppimisvaikeuksia. On tärkeää huomata, että usein esim. tuntoaistin herkkyyttä hoidetaan tuntoaistia stimuloimalla, vaikka sen taustasyy onkin usein varhaisten refleksien aivoja kuormittavat heijasteet (kohonnut neuraali stressi). Jos ollaan tarkkoja, niin ennen toiminnallista terapiaa varhaiset heijasteet olisi harjoiteltava pois. Mainittakoon vielä, että perinteinen toimintaterapia tai ns. SI-terapia ei siis sisällä varhaisten refleksien/heijasteiden kartoitusta ja niiden pois harjoittelua.
2. Sensomoottori-ohjelman harjoitukset ovat pääsääntöisesti tarkasti kohdistuvia fysiologisia harjoituksia ja useimmissa harjoituksissa aivoihin kohdistuu siis mahdollisimman vähän muuta aktiviteettia. Toimintaterapia on toimimalla tapahtuvaa harjoittelua, missä aivot kuormittuvat monella muullakin alueella, kuin vain kohdistavaa harjoitusta kaipaavalla alueella. Siksi tarkasti kohdistetun harjoittelun teho on yleisellä tasolla tapahtuvaa toimintaa tehokkaampaa.
3. Sensomoottori-ohjelma on intensiivinen, päivittäin tehtävä harjoitussarja. Kun aivoja pyritään tehostamaan, rakentamaan uusia hermoyhteyksiä tai aktivoimaan heikosti hermottuneita alueita, tarvitaan säännöllisen harjoittelun päivittäinen jatkumo. Näin lopputulokseen päästään nopeammin ja varmemmin.
Huomioi, että esim. neuro-psykologinen kuntoutus tai psykoterapia eivät myöskään työstä varhaiskehityksen kaavan keskeneräisyyttä!
Mainittakoon, että Suomessakin jo useat toimintaterapeutit ovat kouluttautuneet Sensomotorisen kuntoutuksen menetelmiin, jolloin he hallitsevat mm. varhaiskehityksen kaavan kuntoutuksen. Varmista asia kysymällä siitä terapeutiltasi. Voit olla suoraan yhteydsessä osaaviin terapeutteihin ja koulutettujen terapeuttien yhteystiedot löytyvät täältä.
Lapseni on saanut puheterapeutille lähetteen. Hänellä on puheentuoton ongelma ja luulen että hän ei kuule kunnolla. Pitäisikö lapsen kuuloa tutkia ja hoitaa noilla ääniterapioilla?
Menkää toki mahdollisimman nopeasti puheterapeutin vastaanotolle. Usein puheterapeutitkin lähettävät lapsen korvalääkärille, kun lapsen puheen tuotto on epäselvää, ja vika on tuolloin usein kuulossa. Kun kuulee epäselvästi, niin puhuukin epäselvästi. Ongelma on vain siinä, että korvalääkärit usein toteavat lapsen kuulevan ns. normaalisti. Korvalääkäri ei tutki kuulonerottelua, vaan ainoastaan, että kuuleeko lapsi vai ei. Ja yleensä kuulee ns. riittävällä tasolla. Kuitenkin näyttää olevan niin, että kehittyvällä lapsella pienikin poikkeama kuulokäyrällä kriittisillä taajuuksilla ja kriittisenä varhaisen kehityksen aikana voi estää lapsen puheentuoton normaalia kehitystä. Esimerkiksi korvatulehduskierteet voivat heikentää kriittisenä aikana lapsen kuuloa, ja nimenomaan korkeammilla taajuuksilla, missä sijaitsevat muutenkin vaikeammin havaittavat konsonantit. Seurauksena voi sitten olla puheen kehityksen ongelma. Jos lapsi on vielä jännitteinen esim. refleksiongelmien takia, voi suun lihasten varhaisista (primitiivi)reflekseistä johtuva jännittyminen haitata artikulaatiota ja henkisen jännitystilan takia puheen prosessi voi pysähtyä kokonaan (mutismi, valikoiva mutismi). Tiesitkö, että monessa maassa juuri puheterapeutit tekevät kuuloa aktivoivaa auditiivista harjoittelua ja refleksien kuntoutusta tai lähettävät lapsen tuollaiseen kuntoutukseen. Näin toimimalla puheterapian vaikutus tehostuu ja nopeutuu.
Kysyit siis ääniterapian (auditiivisen kuntoutuksen) järkevyyttä lapsellesi. Jos lapsi ei kuule selvästi, kyselee "Mitä?" saadakseen toiston, jos puhe on epäselvää ja/tai on vähäistä, on se vahva viite kuulonerottelun ongelmista. Jos taustalla on vielä korvatulehduskierteitä, jättää sekin usein ns. laskevan kuulokäyrän seurauksenaan (=ei kuule hyvin konsonanttien äänteitä). Näissä tapauksissa suosittelen aina valtuutetun kuulontutkijan tekemää auditiivista kuulokynnystutkimusta. Huomaathan, että esim. kouluterveydenhoitajan seulontatesti ei ole DIN-normin mukainen kuulokynnystesti, vaan ainoastaan esim. 20 dB seulontatesti. Eli siinä tutkinaan vain, että kuuleeko lapsia kuiskausvoimakkuudella (=20dB) vai ei.
Kuulontutkijan tekemän kuulokynnystestin tulosten perusteella teemme lapsellesi sitten hänen kuuloaan hellävaraisesti, mutta tarkasti kohdistavalla ääniterapialla kuuloa aktivoivan musiikkiäänitteen. Tuossa kuuloa käsittelevällä sivuilla näet kuulonkuntoutuksen tuloksen. Siinä puheen tuoton ongelmasta kärsivän lapsen kuuloa kuntoutettiin tällä metodilla, ja tulos on nähtävissä mm. niissä aivosähkökäyristä johdetuilla ERP kuvilla. Tutkijapiireissä ERP-tutkimusta pidetään luotettavimpana kuulon erottelutilanteen tutkimuksena.
Lapseni on kouluikäinen ja kun hän lukee kokeisiin, osaa hyvin kotona koealueen. Mutta kokeissa tulee säännöllisesti hyvin heikkoja arvosanoja. Mistä se voi johtua?
Hyvin voimakas jännittäminen koetilanteissa tai uusissa tilanteissa voi kertoa Moro-refleksin jäänteestä. Tuolloin lapsella usein on kyllä muitakin viitteitä tuon varhaisen kehityksen ns. keskeneräisyydestä. Ne viitteet voivat olla mm. puristava kynäote, makaava kirjoitusasento, levoton istuminen tai jännitteinen istuma-asento. Nämä kaikki ovat seurausta ns. varhaisrefleksien jäänteistä, mitä ei pitäisi olla enää näkyvillä kouluikäisillä lapsilla. Kuitenkin nämä ovat kyllä aika tavanomaisia, arvioisin että n. 20% väestöstä kärsii näistä enemmän tai vähemmän. Ne aiheuttavat myös elämää hankaloittavia aistiherkkyyksiä, eli kyllä nämä kannattaa harjoitella pois. Sensomoottori-ohjelmassa näitä harjaannutetaan niin, että ne tekevät ns. työnsä ja vaimenevat.
Minulla on CP-vammainen lapsi. Voinko harjoitella ohjelmaa turvallisesti?
Kun kyseessä on ns. vakava diagnoosi, suosittelen ammattiterapeutin tutkimusta ja hoitoa. Sama koskee muitakin diagnooseja, kuten esimerkiksi dysfasiaa, ADHD, ADD, mutismi jne. Terapeutin tekemää hoitoa seurataan kontrollitutkimuksin ja hoidossa edetään vasta, kun riittävää edistystä on saavutettu. Tällä hetkellä ammatillisesti päteviä koulutettuja terapeutteja löytyy ainakin Helsingin, Länsi-Suomen (Vaasa) ja Pohjois-Pohjanmaan (Oulu) alueelta, näitä suosittelen.
Koulutettujen terapeuttien yhteystietoja löytyy täältä.
Onko ohjelman tekeminen vaikeaa ja kuinka kovasti siihen pitää sitoutua saadakseen tuloksia aikaiseksi?
Harjoitukset eivät ole vaikeita. Ne ovat vain tarkasti suunniteltuja liikesarjoja, millä harjaannutetaan eri aisteja, aisti-integraatiota ja varhaisenkehityksen kaavan toteuttamista. Saat kyllä tarkat ohjeet liikkeiden tekemiseksi, jotta osaat ohjata lastasi sitten oikein. Se on selvää, että aistien ja kehityksen varmistava harjoittelu on oltava säännöllistä.
Käytännössä ohjelma vie noin 15 -20 min/päivä + mahdollinen auditiivinen harjoittelu (musiikin kuuntelu korvakuulokkeilla n. 10 - 20 min/päivä).
Vanhemmat kertovat usein, että lapset tottuvat niin paljon päivittäiseen harjoitteluun, että lastenhuoneesta tulee kommentti, että "harjoittelua ei ole vielä tehty". Tässäkin siis rutiini hoitaa jo puolet tekemisestä, ja hyvä niin.
Minulla on hieman hassu kysymys, nimittäin että kuinka tämä on niin halpa, siis alle 300 euroa/vuosi? Olen laskenut, että lapseni terapiakulut (minkä onneksi Kela maksaa) ovat n. 4000 €/vuosi. Saako siis 300 eurolla todellakin vaikuttavaa kuntoutumista aikaiseksi?
Tässä hyödynnetään nykyaikaisia verkkoliiketoiminnan antamia mahdollisuuksia, ja ohjelman levittäminen verkon kautta on todellakin näin edullista. Tämä on nyt kai sitä uutta paljon vaadittua tehokkuutta myös terveydenhuoltoon. Henkilökohtainen tapaaminen terapeutin kanssa on aina luonnollisesti kalliimpaa, mutta henkilökohtaisen terapian käyttö ei todennäköisesti vähene, vaikka osa harjoituksista voidaankin tehdä näin verkkoharjoittelun kautta. Nyt henkilökohtaisessa terapeutin tapaamisessa voidaan keskittyä todelliseen vuorovaikutusterapiaan ja sen tärkeisiin vaikutuksiin. Miten asiakkaan ahdistukseen ja ongelmiin saadaan ratkaisuja? Miten arkipäivää pitää muuttaa, jotta ongelmat vähenisivät jne.
Toinen tehokkuutta lisäävä seikka on se, että esimerkiksi puheterapian vaikuttavuutta parantaa merkittävästi se, kun kuulonerottelusta kärsivien kuuloa harjaannutetaan terävämmin kuulevaksi, tai että kun suun refleksinomaiset jännitteet lievenevät varhaisen kehityksen harjoittelun myötä. Tosiasia on kuitenkin Suomessa, että puheterapeutteja on aivan liian vähän tarpeeseen nähden, ja nyt tarjolla oleva harjoittelu nopeuttaa monessa tapauksessa kuntoutumista. Useassa ns. länsimaassa juuri puheterapeutit tekevätkin tätä auditiivista kuntoutusta nopeuttaakseen ja parantaakseen puheterapian vaikutusta.
Itse asiassa uskonkin, että kun tämän tapainen ns. lievien kehityksellisten poikkeamien fyysinen harjoittelu siirtyy edulliseen verkkotoimintaan, voidaan niukkoja terapeuttiresursseja käyttää tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Vakavampiin tapauksiin (joilla on siis diagnoosi) tarvitaan parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi aina ammatillisesti pätevän ja koulutetun terapeutin toteuttamaa ja valvomaa terapiaa (osaavien terapeuttien tietoja löytyy täältä).
Sitten palaan vielä tuohon hintaan. Perusharjoittelu maksaa todellakin alle 300€/vuosi. Sen lisäksi voi kyllä valintasi mukaan tulla muitakin kuluja, kuten esim. henkilökohtainen maksullinen tukihenkilön puhelinpalvelu, missä voit soittaa arkipäivisin palveluaikaan tukihenkilölle. Nuo palveluajat saattavat hieman vaihdella tukihenkilöiden vaihtelevasta läsnäolosta, mutta ajat selviää kyllä automaattisesta tiedotteesta.
Jos toteutatte sen auditiivisen harjoittelun, liittyy siihenkin kustannuksia, mutta todellisuudessa kokonaiskulut ovat hyvin edulliset, ja mikä tärkeintä, näin saadaan vaikuttavaa ja tehokasta kehitystä aikaiseksi.
Hei. Vuosia sitten oli muistaakseni 2+ lehdessä monisivuinen artikkeli eräästä pojasta, joka ei puhunut tunnistettavaa kieltä vielä 4-vuotiaanakaan. Siinä tehtiin muistaakseni juuri tämäntapaista terapiaa, mistä kirjoitat. Olikos se niin?
Kyllä pitää paikkansa. Se artikkeli julkaistiin 2+ lehdessä vuonna 2006 Nro 5.
Kyseessä oli dysfasia-diagnoosin omaava poika, joka ei siis 4 vuotiaana vielä puhunut ymmärrettävää puhetta. Oulun yliopistossa sanoivat, että hän oli vaikein dysfasiatapaus, mitä heillä oli koskaan ollut, ja että kyse olisi todennäköisesti kehitysvammasta, ja kehitysvammaisten koulu olisi tarkoituksenmukaisin ratkaisu hänelle.
Perhe hakeutui sensomotorisen kuntoutuksen terapeutin vastaanotolle (terapeutti oli Nina Alopaeus, Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus) ja pojalle tehtiin tarkat ja laajat neurofysiologiset tutkimukset. Hänellä havaittiin sekä kuulonerottelun ongelmia, tasapainon hallinnan vaikeutta, että varhaisen kehityksen viivettä.
Perhe toteutti tarkasti ja säännöllisesti terapeutin ohjeiden mukaisen harjoittelun ja tässä tapauksessa asiakas kuntoutui täysin. Puhe alkoi kehittyä hyvin pian auditiivisen harjoittelun alettua ja muukin kehitys saatiin hyvin kiinni. Tämä on hyvä esimerkki henkilökohtaisen sensomotorisen terapian mahdollisuuksista. Muistakaa, että esim. dysfasiatapauksissa suosittelen aina henkilökohtaista seurantaan perustuvaa sensomotorista kuntoutusta (osaavia terapeutteja löytyy täältä).
Kehutte ohjelman olevan ”maailman paras kehitystä edistävä ohjelma”. se on aika paljon sanottu. Perustelepa hieman väitettäsi
Olen opiskellut alaa ulkomailla ja olen tutustunut moniin hyviin ohjelmiin. Minusta on aina tuntunut siltä, että ne ohjelmat ovat kyllä siinä omalla rajoitetulla "alueellaan" hyviä, mutta että tarvitaan laaja, kaikkia lapsen kehityksen osa-alueita harjaannuttava harjoitusohjelma. Siksi kehitin harjoitusohjelman, joka alkaa vastasyntyneen vauvan primitiivisen kehityksen osa-alueiden varmistamisesta (kehityskaudet n. 0-10kk), varmistaa ristikkäisharjoittelun aloittamisen ja oikea-aikaisen kehityksen (kehityskaudet n.7-14kk), varmistaa kaikkien aistien ja aistien yhteistyön tarkoituksenmukaisen kehityksen, kehittää ajatusposessointia ja ongelmanratkaisukykyä niin, että lapsella on kyky viisaaseen ajatteluun (kehityskaudet n. 12 – 36 kk).
Tässä lapsista ei tehdä mitään ”superihmisiä”, vaan ainoasataan varmistetaan luonnollisen kehityksen ns. normaali eteneminen. Onkin hassua, että se mikä ennen tapahtui kuin itsestään joudutaankin nyt harjoittelemaan, mutta tähän tämä moderni maailma on meidät johtanut. Onneksi on näitä harjoitusohjelmia, kuten tämä Sensomoottori®.
Kun kävimme USA:ssa alan seminaarissa, oltiin siellä kovin kiinnostuneita Sensomoottori-ohjelmasta. Yhteydenotot USA:sta ovat kaikki olleet samansuuntaisia, joissa perussanoma on se, että heillä on kyllä käytössä paljon hyviä ohjelmia, mutta ei Sensomoottorin kaltaista täydellistä ohjelmaa, ja että USA:ssa ei ole tarjolla Sensomoottorin kaltaista helposti koulun arkeen sovitettavaa ohjelmaa.
Eli olen yhä vahvasti sitä mieltä, että Sensomoottori® on ”maailman paras kehitystä edistävä harjoitusohjelma”.
Miten verkkokoulutus etenee, milloin kurssi pidetään ja osaankohan käyttää sitä?
Verkkokoulutus toimii siten, että koko koulutus on nauhoitettu etukäteen ja jäsennelty mielekkäiksi osakokonaisuuksiksi. Kurssin tilattuasi saat pääsyn kurssin sivuille, missä voit kuunnella ja katsoa tietokoneen näytöltä kurssin osioita aina silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Voit katsoa niitä aina uudelleen ja katselukertoja ei siis ole rajoitettu muuten, kuin että lisenssi on vuoden mittainen. Saat tärkeimmistä opetusmateriaaleista tulostettavat sivut ja puhelintukipalvelun liittyneet saavat myös henkilökohtaisen puhelinyhteyden ohjaajaan. Jos haluat kotikäynnin, esim. auditiivisen tutkimuksen tai fyysistä tutkimusta varten, niin sekin onnistuu. Sensomoottori on siis hyvin asiakasystävällinen ja mukautuu hyvin erilaisten perheiden tarpeisiin. Jos pääset internettiin, niin pääset myös kurssin sivuille.
Lisäksi Sensomoottori on merkittävästi edullisempi, mitä perinteinen terapeuttitoiminta mahdollistaa. Niin maailma muuttuu, terapiamaailmakin.
Mistä tiedän, tarvitseeko lapseni lisäharjoittelua?
Varhaisen kehityksen lievät poikkeamat ja aistien ja aisti-integraation puutteellinen kehitys näkyvät käytännössä aivan arkipäiväisinä asioina, kuten esimerkiksi:
-
piirtäessä tai kirjoittaessa kumartuu paperin/pöydän päälle, ns. makaava kirjoitusasento
-
epävarma tasapainonhallinta
-
poikkeuksellisen jännitteinen, arka ja pelokas vieraissa tilanteissa
-
kouluikäisillä koetilanteet ovat niin jännitteisiä, että ei muista muuten osaamiansa asioita
-
aisti(yli)herkkyyksinä, henkisesti (yli)herkkä
-
puristava ja poikkeava kynäote
-
istuminen levotonta, ja muutenkin levoton
-
vaikea keskittyä oleelliseen
-
puheentuoton ongelmia, viivästynyt puheen kehitys, artikulaatio-ongelmia
-
kömpelyyttä, tasapainonhallinnan ongelmia
-
silmien käytön ongelmia (fokusointi, karsastus, lähinäkö)
-
lukemisen oppiminen hidasta, tai ei muista lukemaansa, ei havaitse virheitä
-
yleisesti oppimisen ja keskittymisen ongelmia
-
hyvin impulsiivinen, suuttuu helposti, saa helposti raivokohtauksia
-
Migreeni-tyyppisiä päänsärkykohtauksia
Mitä useampi noista oireista tuntuu liiankin tutuilta, voi Sensomoottori® ohjelma auttaa lastasi.
Onko sensomoottori ohjelmaa tutkittu missään?
Toteutimme vuosina 2007-2008 tutkimushankkeen, missä Sensomoottori-ohjelmaa seurattiin ulkopuolisen tutkijan taholta. Seuraavassa tutkimusyhteenveto diagrammin muodossa. Tutkimus oli kyselytutkimus opettajille.
Viite: Tutkimusraportti: Sensomotorinen ryhmäharjoittelu päiväkodeissa ja kouluissa, Elisa Toppila, Turun Yo, 2008
Mainittakoon, että kyseiselle tutkimusryhmälle ei tehty auditiivista kuntoutusta, mikä näkyy virheiden määrän ja lukemisen vähäisempänä "parantumisena".
Terapeuttisia menetelmiä, mitä Sensomoottorissa käytetään, on tutkittu useissa tieteellisissä tutkimuksissa, missä niiden positiiviset vaikutukset on todennettu. Tutkimustuloksiin voit tutustua esim. tästä linkistä (Tutkimuksia).
Olen 36-vuotias ja tunnistin monet noista oirekuvista, mistä mainittiin sivuillanne. Sopivatko harjoitukset aikuisille?
Nämä harjoitukset sopivat kyllä kaiken ikäisille. Aivot kyllä muuttuvat, kun tehdään oikeita asioita oikeassa järjestyksessä. Tärkeää on noudattaa harjoitusohjelmaa, ei ylittää aikaohjeita tai ottaa vain osa niistä käyttöön. Kokemuksemme mukaan monet hahmottamisen, keskittymisen ja oppimisen ongelmat myös aikuisilla on lieventyneet näillä samoilla menetelmillä.
Eräs seikka aikuisien kuntoutuksessa puoltaa mielestäni kyllä ”oikean” terapeutin puoleen kääntymistä. Se on nimittäin tarve purkaa tuntojaan, kokemuksiaan ja arkielämän monitahoisia seikkoja, mitä liittyvät kiinteästi näihin oppimisen ja keskittymisen ongelmiin. Moni tarvitsee tukea ja purkautumisväylää asioilleen, ja siinä terapeutti on usein ainut turvallinen väylä. Mieti sitä.
Lapseni kävi lastenneurologin tutkimuksessa, ja sain lähetteen Kelan korvaavaan ”terapiaan”, mikä näyttää olevan vain eräänlaista ohjattua leikkimistä lapsen kanssa. Kun kysyin kotiin harjoittelua, ilmoitettiin, että terapia tehdään vastaanotolla. Miten tämä Sensomoottori eroaa tuosta?
Suomalaista julkista kuntoutusohjausta määrä pitkälti Kelan korvattavuus. Kun kela ei korvaa uusia menetelmiä, pitäydytään vanhassa. Kun mainitsitte, että lapsen kanssa vain ”leikitään”, on sekin toki ohjattua ja tarkoituksenmukaista toimintaa. Tämä on esimerkiksi joko ns. kognitiivista, eli opettavaa harjoittelua tai leikin avulla tapahtuvaa toiminnallista harjoittelua. Tämä ”toiminta” tosin kohdistuu pääasiassa lapsen noin yhden vuoden jälkeiseen kehityskaareen, jolloin siitä puuttuu kokonaan useimpien oppimisen ja keskittymisen ongelmien taustalla havaittujen varhaisten sikiörefleksien (primitiivi- tai vauvarefleksit/heijasteet) kuntoutus.
Samoin Suomessa yleisesti käytössä olevista ns. perinteisistä kuntoutuksista puuttuu auditiivinen kuntoutus kokonaan, vaikka lukiongelmien tai puheen kehityksen ongelmien taustalla on hyvin usein juuri kuulon erottelun ongelmia. Auditiivista kuntoutusta Suomessa saa vain muutamista ammattimaisista terapiaklinikoista, joiden yhteystidot löydät esim. täältä.
Mainittakoon, että Sensomoottorissa löytyvät kuntoutumisen kannalta nämä hyvin tärkeät alle vuoden ikäisen lapsen varhaisen kehityksen vauvaheijasteiden sekä auditiivisten ongelmien hoitometodit. Lisäksi osa Sensomoottorin tehokkuutta perustuu intensiiviseen, päivittäin kotona tehtävään harjoitteluun. Se on itse asiassa jopa edellytys, jotta aivojen toimintaa voidaan parantaa. Tästä meillä on kymmenien vuosien kokemus!
Minkälaisia ne harjoitukset ovat?
Harjoitusohjelma on loogisesti etenevä kokonaisuus, jossa mm. varhaiskehityksen kaava käydään motoristen harjoitusten avulla uudelleen läpi. Se on kehityksen alue, missä kokemuksemme mukaan useimmilla oppimisen ja keskittymisen ongelmaisilla on kehittämisen tarvetta. Tämän lisäksi aivopuoliskojen välinen yhteistyö tehostetaan erilaisilla tehokkailla ristikkäisharjoituksilla ja aisteille on omat harjoituksensa. Näin koko aistijärjestelmä saadaan tarkoituksenmukaisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämän lisäksi tehostetaan esim. käsi-silmä ja koko kehon koordinaatiokykyä, ja lopuksi kehitetään vielä ajatusprosessointia erilaisilla logiikkaa harjaannuttavilla tehtävillä.
Päivittäinen harjoittelu käsittää keskimäärin 3-5 kpl erilaisia muutaman minuutin harjoitustuokiota ennalta laaditun ohjelman mukaisesti, joiden tekeminen kestää kokonaisuudessaan n. 15 min./päivä. Jos lapsen kuuloa aktivoidaan auditiivisella harjoittelulla, missä kuunnellaan korvakuulokkeilla kuulotutkimuksen mukaan tehtyä muokattua musiikkia, kestää se n. 10-20 min/päivä, joka on helppo tehdä esim. illalla nukkumaanmenon yhteydessä.
Tilaa veloituksetta Sensomoottori-ohjelman info-paketti
sähköpostiisi painamalla "Tilaan Info-paketin" nappulaa