Kuulonerottelun ongemat

Kuulo on ihmisen kommunikointiaisti. Jos lapsen kuulo ei ole riittävän tarkka, aiheuttaa se helposti  kommunikoinnin vaikeuksia. Seuraavat ongelmat voidaan helposti johtaa juuri kuuloaistiin:

  • Lukivaikeus, hidas ja paljon virheitä tekevä lukeminen ja kirjoittaminen (ns. auditiivinen lukivaikeus)

  • Muistiongelmat, ja varsinkin sarjamuistamisessa vaikeuksia. Käytännössä ei esimerkiksi muista kerralla useaa peräkkäin annettua ohjetta.

  • Artikulaatio-ongelmia, lausuu sanat väärin tai "hassusti". Ongelma voi olla siinä, että ei kuule itse virhettä, koska ei kuule alkuperäistä sanaa kuulonerottelunongelman takia oikein, jolloin lausuu itsekin sen "väärin".

  • Vieraiden kielien oppiminen vaikeaa

  • Puheen tuoton ongelmia tai ei puhu lainkaan (esim. dyfasia, mutismi, valikoiva mutismi)

  • Ahdistusta ja heikkoa itsetuntoa

  • Väsyy nopeasti, aivot pyrkivät tunnistamaan epäselvästikin kuultua puhetta, jolloin verensokeritasot kuluvat nopeammin ja lapsi väsyy muita aikaisemmin

 

Aistiyliherkkyydet näkyvät myös kuulon alueella. Yliherkkä kuulo esimerkiksi aiheuttaa helposti ahdistusta sekä kuulonerottelun ongelmia.

 

Tinnitus on myös hyvin ikävä kuulo-ongelma. Sen taustalla saattaa olla liian kovan äänenpaineen aiheuttama lievä kuulovaurio tai alkava sellainen. Tinnitus lisääntyy myös väestötasolla ihmisten vanhetessa ja kuulon heiketessä (tinnitus = kuuloradaston itseistoimintaa).

 

Kuuloa voi kuitenkin aktivoida auditiivisella harjoittelulla. Tässä harjoittelussa kuulo tutkitaan n. 2-3 kk:n välein, ja tutkimuksen perusteella tehdään aina uusi kuuloa harjaannuttava äänite. On havaittu, että kun kuulohermosta aktivoidaan säännöllisellä ja kohdistuvalla harjoituksella, kuuloaivokuoren kyky vastaanottaa ja erotella kuulemaansa paranee. Ohessa on erään auditiivisella harjoittelulla kuntoutetun lapsen ERP-tutkimuksen tulos (aivosähkökäyrien avulla johdettu kuulonerottelun tutkimus) puhetta käyttäen. Ylempi kuva ennen harjoittelua, milloin lapsella oli vaikeuksia erotella sanoja epäsanoista.  Alempi kuva on auditiivisen harjoittelun jälkeen, jolloin lapsen kuulonerottelukyky oli merkittävästi parempi, ja terapian jälkeen tehty ERP-tutkimustulos on lähellä ns. normaalikuuloisia lapsia (koehenkilö oli dysfasia-lapsi, jonka dysfasiaoireet lievenivät merkittävästi kuntoutuksen avulla). Tutkimus on tehty Turun yliopistossa (lisää tutkimustuloksia löytyy esimerkiksi Info-paketissa tai www.thalamusoy.com sivuilta kohdasta tutkimustuloksia).

 

 

 

Tilaa ilmainen Sensomoottori-ohjelman info-paketti