Aikuiset elävät usein ristiriitaisten haasteiden maailmassa. Toisaalta opiskelut tai työt ja ulkoiset suoriutumisen vaatimukset ovat elämää hallitsevia, ja toisaalla taas läheisten, kodin ja perheen vaatimukset luonnollisesti vaativat oman osansa huomiosta ja elämän resursseista. Monesti aika ja voimavarat eivät millään vain tunnu riittävän tyydyttämään omaa ja ympäristön vaatimuksia. Tulee riittämättömyyden tunne, nykyinen tehokkuutta ihannoiva maailmamme pitää yksilönsä helposti jatkuvasti paineen alla, valaa huonoa omaatuntoa töiden, opintojen tai suhteiden verkostossa pysymisessä. Ja kaikki tämä kuormaa stressiä päällemme.  Jos yksilöllä on hyvä stressinsietokyky niin tästä voi selvitä jopa voittajana mutta hyvin moni kokee jatkuvaa kohonnutta stressiä jota on selvästi liikaa. Jatkuva korkea stressi aiheuttaa vielä kohonnutta riskiä psyykelle ja kehon terveydelle.

​

Stressiä ja sen syitä analysoidessa juurisyyt voidaan jakaa esim. ulkoisiin ja sisäisiin syihin. Sisäiset syyt voidaan jakaa sitten vielä sairauksien ja vammojen aiheuttamat ja ns. kehityksellisiin syihin.

​

Aikuisikäisillä ilmenevät ns. kehityksellisen sisäiset haasteet juontava  monesti juurensa jo lapsuuden ajalta, eikä kyse ole suinkaan mistään äiti-lapsi vuorovaikutuksen ongelmista, mitä menneinä vuosina pidettiin usein juurisyinä, vaan varhaisen kasvun ja kehityksen lievistä sivuraiteista  mitkä voivat aiheuttaa aikuisikäisenä sitten suuriakin haasteita  ajatteluun, keskittymiseen, motoriikkaan, monimutkaisten prosessien ja vaikeiden työtehtävien hoitamiseen.  Kaikenlainen jaksaminen kuormittaa ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen jaksamiseen samoin.  Jos sinulla on tämä olotila, tunnistat ja tiedostat varmasti mistä nyt puhutaan.

 

Mutta harvassa on ne psykiatrit, psykologit tai terapeutit, jotka osaavat yhdistää nuo haasteet sinne varhaiseen vauvakehityksen neurofysiologisen kehityksen alueelle.  Silloin muodostuu kuitenkin ihmisen hermostollinen käyttöjärjestelmä, aivopuoliskojen väliset laajat yhteysverkostot ja juuri kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaiset reaktiot. Jos näin ei käy ihminen saattaa ylireagoida, ei ehkä hahmota asioita tai ei ymmärrä monimutkaisia asioita syy-seuraus ketjuja. Lapsuusaikana voi ilmetä kielenkehityksen, keskittymisen, oppimisen ja käytöksenkontrollin haasteita ja aikuisuuteen tultaessa nämä samat haasteet kuormittavat sitten jatkuvasti nostaen taustastressiä ja pitävät ihmistä yliherkkänä kaikkeen mahdolliseen.

​

Aikuisille nämä vauva-ajan kehityksen sivuraiteet voivat aiheuttaa yllättävänkin suuria käytännön haasteita, kuten mm.

​

•     keskittymisen vaikeuksia

•    työelämän uusien haasteiden oppimisen vaikeuksia

•    heikkoa muistia

•    motorista epävarmuutta

•    saamattomuutta

•    lyhytjänteistä toimintatapaa

•    sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita

•   käytöksenkontrollin haasteita

•   ahdistusta ja jopa fobiatyyppistä psyykkistä oireilua

 

Liitännäisoireina havaitaan usein myös migreeniä ja fibromyalgiaa (naisilla yleisempää).

 

Aikasemmin näitä kehityksen lieviä sivuraiteita ei tunnistettu, ja itse asiassa vieläkin suuri osa niitä jää haitsematta, vaikka Suomessa periaatteessa kaikki vauvat kuuluvat neuvolajärjestelmän piiriin. Neuvolan ongelma tässä on se, että siellä lääkäri tutkii ja hoitaa sairauksia, mutta lievät signaalit kehityksen viiveistä jäävät usein havaitsematta. Ongelmiin havahdutaan usein ensikertaa vasta kouluikäisillä, kun oppiminen ja keskittyminen on vaikeaa.

​

Kuntoutus

On toivottavaa että asiakas on käynyt hyvän lääkärin perustutkimuksessa missä pois suljetaan mahdolliset lääketieteelliset haasteet.

​

Kuntoutus aloitetaan huolellisella kehityksen analyysillä, neurofysiologisen laajan tutkimuspatteriston tekemisellä ja terapiaprosessin suunnittelulla ja sen toteutuksella. Kun kyse on neurofysiologisista poikkeamista, on ne usein mahdollista hoitaa myös fysiologisilla harjoituksilla. Tässä tämä kuntoutusmenetelmä poikkeaa psykologisesta lähestymistavasta.  Siksi neurofysiologisen kuntoutuksen vaikutus on myös pitkäkestoinen.

 

Kuntoutus kohdistuu jokaiseen aistiin (näkö, kuulo, tasapaino, aistiherkkyydet, hermostollinen nopeus)  tai hermostorakenteeseen, missä havaitaan olevan haastetta tai vajaatoimintaa.  Jokaisella on oma yksilöllisen tutkimuksen ohjaama hoitopolkunsa.

 

Tyypillinen hoitoaika on lievemmissä tapauksissa n. 9 kk ja vaikeimmissa n. 2v.

​​

​

Seuraavassa muutama tyypillinen asiakasesimerkki:

​

​

1. Auditiiviset haasteet kuten tinnitus ja kuulon erottelun vaikeus

​

Kuulo on ihmisen kommunikointiaisti ja sen heikkeneminen aiheuttaa väsymistä  ja uupumista, sosiaalisen kanssakäymisen haasteita ja jopa sosiaalisten tilanteiden välttelemistä. Lapsuusaikana kuulon lievätkin poikkeamat aiheuttavat helposti lukihäiriötä, muistamisen ja ääntämisen haasteita. Vieraiden kielten oppiminen voi olla myös kovin työlästä.

​

Aikuisikään tultaessa kuuloa käytetään yhä enemmän kommunikoinnissa, kokouksissa tulee seurata asioiden käsittelyä ja pitää osallistua nopeastikin etenevään keskusteluun, mikä voi olla kuulon erottelun haasteista kärsivällä suorastaan mahdotonta.  Kuulon haasteet aiheuttavat nimitäin myös ajatusnopeuden hidastumista, ja kun on itse oivaltanut käsitellyn asian ja valmis kommentoimaan fiksusti aihetta, muut ovat jo toisen asian kimpussa. Ei siis pysy mukana nopeatempoisessa keskustelussa.

 

Kuulon haasteet heikentävät aikuisellakin muistin toimintaa ja vieraiden kielten tarkka ääntäminen on usein myös haasteellista. Yhteenvetona:

​

Työikäisillä auditiiviset haasteet aiheuttavat mm:

•       väsymistä ja uupumista

•       muistamisen vaikeuksia

•       vieraiden kielten oppimisen ja ääntämisen vaikeuksia

•       vaikea seurata ja osallistua nopeatempoisiin keskusteluihin

•       tinnitusta

 sekä ikääntyvällä väestöllä

•       poissaolemisen tunnetta

•       aktiviteetin vähentymistä

•       riski muistisairauksien kehityksessä

•       tinnitusta

 

Tinnitus haittaa todella monen elämää ja voimakas tinnitus voi aiheuttaa jopa psyykkisiä oireita. Teemme Suomessa varsin harvinaista auditiivista terapiaa missä kuulonerottelun ja tinnituksen haasteita hoidetaan.  Tämän tekstin lopussa on autenttinen hoitokertomus tinnituksen hoidosta. Linkki auditiivinen kuntoutus

​

2. Haasteita arjessa ja jaksamisessa

​

Asiakas kokee vahvaa haastetta ja uupumusta arkielämän perusasioissa, kuten vuorovaikutuksen, tehtävien ja nykyisen työmaailman jatkuvassa uusien prosessien oppimisessa.  Aja hallinta on usein haasteellista,  työperäinen uupumus ei ole kaukana ja henkilökohtainen elämänhallinta on enemmän kaoottista kuin hyvin järjestäytynyttä. Tämän taustalta löytyy yllättävän usein jo lapsuusajalta peräisin olevia aivoja jatkuvasti stressitilassa ylläpitäviä fysiologisia kehityksen seikkoja jotka aiheuttavat mm. seuraavia havaittavia  oireita: muistin haasteet, kuulon haasteet ja vieraiden kielien oppimisen ja oikein ääntämisen haasteet, motorisia haasteita, aistiyliherkkyyksiä, selkeitä oppimisen haasteita, keskittymisen haasteita, paikalla istumisen vaikeutta, puristava kynäote, vieraiden ja uusien tilanteiden kova jännittäminen, uusien ihmissuhteiden kova jännittäminen tai jopa vältteleminen jne.

 Jos tutkimuksessa löydetään näitä fysiologisen kehityksen sivuraiteita,  on niitä mahdollista hoitaa nykyaikaisella neurofysiologisella terapialla ja asiakas saattaa kokea merkittävää helpotusta ongelmiinsa.

​

3. Psykiatrinen hoitotausta:

​

Tyypillinen aikuisasiakas on käynyt  psykoterapiassa usein jo jopa vuosikausia, psykiatrian hoitotaustat ovat usein myös tuttuja. Koska ns. kehityksellisiin fysiologisiin juurisyihin ei ole puututtu, se ylläpitää ongelmia jatkuvasti pinnan alla, ja samat oireet pulpahtavat helposti taas pintaan esim. stressin lisääntyessä. Moni kärsii erilaisista fobia-oireista tai selittämättömistä ahdistustiloista. Jos psykologin tai psykiatrin hoito ei tepsi kunnolla on se merkki siitä että juurisyyt eivät ehkä ole pelkästään psyykkisiä, vaan taustalla on näitä fysiologisia kehityksen sivuraiteita mihin psykologisella lähestymistavalla ei voida edes vaikuttaa. Tässä tilanteessa yhteistyössä hoitavan lääkäritahon kanssa toteutetaan neurofysiologinen kuntoutusprosessi mikä hoitaa ja poistaa juuri niitä taustalla olevia sisäisen stressin fysiologisia juurisyitä. Silloin myös psykoterapia ja psykiatrinen hoito saa selkeästi paremman mahdollisuuden auttaa.

​

Stressimalli

 

Seuraava analyyttinen stressimalli esittää sisäisen stressin taustasyitä ja se hoitamisen mahdollisuuksia neurofysiologisen hoitoprosessin avulla. Mallissa käsitellään fysiologisten juurisyiden vaikutusta stressinsietokykyyn, jaksamiseen  ja suoriutumiseen.

​

Stressimalli by Veli Laurinsalo

​

​Kuvassa on esitetty ns. sisäisen stressin (neuraali stressi)

vaikutus ihmisen stressinsietokykyyn. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

​

​

​

​

 

 

 

 

Kuvassa alarivillä on nimetty sisäisen stressin fysiologisia aiheuttajia ja alempi

horisontaalinen linja kuvaa aistien ns. lepostressitasoa.  Ylin vaakalinja on

ihmisen se korkein mahdollinen stressinsietokyvyn taso, minkä yli nouseva

stressi pilaa sitten toimintakykyä.

 

Ensimmäisessä kuvassa on kuvattu ns hyvä tilanne, missä aistit toimivat

terävästi, refleksit tukevat hyvin liikkumista ja aistit eivät ole yliherkkiä.

 

Tilanteessa on alhainen taustastressi ja vastaavasti hyvä stressinsietokyky. Tällä ihmisellä tuskin on haasteita jaksamisessa,  keskittymisessä, oppimisessa ja vuorovaikutuksen alueilla.

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

 

 

 

 

Tässä kuvassa on kuvattu korkean taustastressin tilanne, missä useat fysiologiset haasteet vaikuttavat, kuten esimerkiksi kuulo on epätarkka (aiheuttaa

helposti oppimisen ja muistamisen vaikeuksia sekä tarkan ääntämisen

haasteita), refleksit eivät tue liikkumista ja aiheuttavat keskittymisen vaikeuksia,

tasapaino on epätarkka aiheuttaen motorista jäykkyyttä, ja samalla visuaalisia

haasteita ohjaten silmiä ”epätarkasti” ja aistit ovat yliherkkiä.

 

Tilanteessa on kohonnut taustastressi ja ihmisellä on vastaavasti alhainen

stressinsietokyky.

​

Pienikin vastoinkäyminen saa stressitason nousemaan yli sen stressitason missä tekemisen laatu ja suoriutumisen heikkenee, muisti huononee, hermot kiristyvät ja tilanne riistäytyy käsistä. Jos tunnistat tästä itsesi, tiedät mistä puhutaan.

 

Neurofysiologisessa kuntoutuksessa ja terapiassa harjaannutetaan ja "korjataan" kaikkia aisteja, jolloin tavoitteena on päästä ylemmän kuvan alhaisen taustastressin  ns. hyvään tilanteeseen.

​

Aistien aktiivinen ylläpito ennaltaehkäisee dementiaa

Oheisesta PDF-liitteetsä voit lukea V.Laurinsalon artikkelin kuulon kuntoutuksen mahdollisuuksita ennaltaehkäista mm. dementiaa ja alzheimetin sairautta.

Klikkaa PDF-kuvaketta ja lataa artikkeli itsellesi.​

​

​

     

--------------------------------

​

Kokemuksia tinnituksen hoidosta auditiivisen terapian avulla:

 

Tinnitukseni alkoi noin puolitoista vuotta sitten - yhtäkkiä korvissa alkoi soimaan voimakkaasti ilman ilmiselvää syytä. En siis ollut altistunut kovalle äänelle ja myöhemmin selvisi ettei taustalla ollut sairautta.

 

Otin melko nopeasti yhteyttä lääkäriin ja kävin parissakin kuulotututkimuksessa, jolloin selvisi että kuulossani on pieni poikkeama korkeissa taajuuksissa. Taustalla oli myös todella korkeaa vuosia jatkunutta stressiä, jonka on yhdessä poikkeaman kanssa diagnosoitu aiheuttaneen tinnituksen.

 

Puolentoista vuoden aikana olen testaillut erilaisia hoitoja, etsinyt tietoa ja keskustellut ammattilaisten kanssa, mutta tinnituksen en ole näistä saanut suurta apua. Usein neuvona on ollut, että opettele elämään äänen kanssa mikä on ollut kohdallani haastavaa sen voimakkuuden vuoksi.

 

Noin puoli vuotta sitten sain vinkin auditiivisesta kuntoutuksesta tinnituksen hoitoon ja siitä asti olen testannut kyseistä hoitomuotoa Velin avustuksella. Noin kuukauden hoidon jälkeen huomasin, että tinnitus äänien heikentyneen hieman vaikka prosessi ei ole ollut aivan lineaarinen - usein päivissä ja viikoissa on saattanut olla eroa sillä stressitasoilla on  tinnituskokemukseeni suuri vaikutus. 

 

Olen jatkanut hoitoa ja näin puolen vuoden kokemuksella voin todeta, että sillä on ollut kohdallani merkittävä vaikutus eli tinnituksen voimakkuus ja sitä myötä häiritsevyys on selkeästi heikentynyt vaikka ei ole kokonaan poissa. Hoitoa on tarkoitus edelleen jatkaa ja katsoa mihin sillä päästää - pitkäjänteisyys on ollut tärkeässä roolissa ja kokemus hoidosta on pelkästään positiivinen :)

Sanna 41v.

 

​-------------------------------

​

Ota yhteyttä niin mietitään miten voisimme auttaa sinua 

​

Yhteydenottolomake 

tai

puh. 040 7011 524 tai s-posti:   sensomoottori@gmail.com

​

​