Keskittymisen ongelmat

Lapsen on vaikea keskittyä oleelliseen, hän aloittaa uuden

tehtävän, vaikka edellinen on kesken. Koululaisena

esimerkiksi läksyjen tekeminen jää kesken, kun aloittaa

aina uuden tehtävän tai ”tekemisen”, vaikka edellinen

on vielä kesken. Ei saa asioita tehtyä loppuun. Aikuisena

koti tai työpöytä on täynnä keskeneräisiä tekemisiä.

 

Taustalla on usein monen osaongelmien yhteisvaikutus.

Varhainen kehityskaava vauva-aikana voi jää keskeneräiseksi.

Tämä voi näkyä käytännössä esimerkiksi siinä, että vauva ei

ryömi ja konttaa "oikeaoppisesti", nousee hyvin varhain

seisomaan ja kävelemään, on hyvin aisti(yli)herkkä tai on

esimerkiksi vieraissa tilanteissa hyvin arka ja muutosherkkä.

Mitä useampi aisti toimii sitten vielä puutteellisesti, sitä

vaikeampi lapsen on keskittyä oleelliseen.

​

Levoton istuja ja motorisesti jopa lahjakas, mutta joskus sitten taas kömpelö. Usein havaitaan jopa ristiriitainen tilanne. Lapsi saattaa olla hyvin levoton esim. istuessaan, vääntää ja kääntää itseään, aivan kuin mikään asento ei tuntuisi hyvältä. Hän voi istua jalkojensa päällä tai sitoa jalkansa tuolin jalkojen ympäri hyvin jännitteiseen asentoon. Mutta sama lapsi saattaa olla hyvin nopea peleissä ja leikeissä, suorastaan lahjakas liikunnassa, ja sitten taas kompuroida jossakin tilanteissa. Näissä ongelmissa taustalla on usein varhaisen kehityksen keskeneräisyys (katso varhaisheijasteiden keskeneräisyys) ja/tai tasapainoaistin / visuaalisen aistin yhteispelin puutteet.

​

Huono käsiala, puristava kynäote

Toisinaan havaitaan tilanne, missä kynäote voi olla nyrkkimäinen tai lujasti puristava, ja käsiala siksi huono. Ja siinä ei sitten auta neuvot ja ohjeet olla puristamatta sitä kynää. Näissä tapauksissa taustalla on suurella todennäköisyydellä varhaisen kehityksen kaavan keskeneräisyys ja ns. varhaisheijasteiden jäänteitä.

​

Aistiherkkyydet

Ääniyliherkkyys näkyy siinä, kun lapsi pelkää ja ahdistuu kovista äänistä. Pölynimuri, ohi ajava ambulanssi tai muille normaaliäänentaso ahdistaa ja pelottaa lasta.

​

Visuaalinen herkkyys näkyy ehkä helpoimmin valoherkkyytenä. Tämä lapsi välttelee kirkkaita paikkoja, hän sammuttaa lamput, kun muut niitä sytyttävät. Pupillit saattavat olla jatkuvasti suurentuneet (mistä se valoherkkyys  johtuukin). Pupillien laajentuminen voi olla seurausta kohonneesta taustastressistä, minkä takana on usein kehittymätön varhainen refleksijärjestelmä (0-12 kk kehityskausi.

​

Tuntoaistin(yli)herkkyys tekee elämää hankalaksi. Paidat pitää silittää sisäpuolelta, jotta ne eivät ole karkeita, niskalaput pitää irrottaa ja saa jatkuvasti miettiä vaatteiden karkeusastetta niitä hankittaessa.   

 

Haju-ja makuherkkyys näkyy siinä, kun muille tavanomainen haju/maku tilanne on tälle lapselle aivan sietämätön. Näille lapsille on usein tyypillistä, että ruoka-aineita ei saa sekoittaa lautasella, ja hän on hyvin valikoiva siinä, mitä suuhunsa laittaa.
  
Henkinen yliherkkyys ja jännittäminen ovat sitä, että reagoi hyvin herkästi muiden sanomisiin, mikä johtaa helposti jopa sosiaaliseen eristymiseen. Teini-ikäisenä vastakkaiseen sukupuoleen tutustuminen voi olla sitten jopa liiankin stressaavaa. Luokan edessä pidettävä puhe, esitelmä tai julkinen esiintyminen voi olla aivan kauheaa. Koetilanne voi olla hyvin jännitteinen, mikä saattaa johtaa siihen, että yksinkertaisesti unohtaa mitä on oppinut ja saa usein osaamistasoaan heikompia koearvosanoja. Jatkuva jännittäminen johtaa myös pitkän päälle siihen, että kädet ja jalat ovat aina kylmät, mikä voi johtaa aikuisena nivelkipuihin ja -vaivoihin. Tämä siksi, että jännitteisen ihmisen verenkierto keskittyy keskikehoon ja päähän jättäen ääreisverenkierron vähemmälle.

​

Taustana näissä aisti- ja henkisissä yliherkkyyksissä on usein varhaiskehityksen lievä keskeneräisyys (varhaisrefleksien jäänteet) mitkä voivat aiheuttavat kuitenkin suorastaan dramaattisia ongelmia. Sensomoottori-ohjelmassa siis puututaan myös näihin varhaisiin heijasteisiin.

 

Kielenkehityksen ja puheentuoton ongelmat lisääntyvät jatkuvasti. Jos lapsi ei lisää sanavarastoaan 2-vuotiaana ja ei puhu ymmärrettäväsi vielä 3-vuotiaanakaan, on ongelmia tiedossa. Jos puhe on epäselvää ja lausuu sanoja hassusti tai väärin, on sekin merkki puheentuoton vaikeuksista.

Ja jotkut eivät suostu puhumaan vieraille mitään, tai ei edes kotiväelle. Tautalla näissä ongelmissa on usein kuulonerottelun ongelma ja lisänä vielä suun alueen jännitteet (refleksisäänteitä ja henkinen jännittäminen), jotka eivät korjaannu tavanomaisella tahdonalaisella harjoittelulla.

​

Esiintymisen jäännittäminen

​Esiintymisjännitys voi olla refleksipohjaista, mikä aiheuttaa helposti voimakasta stressiä, pelkoa ja ahdistusta,  aistiherkkyyksiä, poikkeavaa käyttäytymistä ja voimakasta reagoimista. Esiintymisjännitys voi ilmetä niin lapsilla kuin aikuisillakin ja itse asiassa moni esiintymisen ammattilainen kärsii varsin usein tästä haitasta. Lisätietoa esiintymisjännityksestä.

​

Heikentää työkykyä

Refleksipohjaiset jännitteet ja kuulonerottelun ongelmat heikentävät helposti keskittymiskykyä ja aiheuttavat väsymistä. Tämä on erityisen vaarallinen tilanne ammateissa, missä muiden turvallisuus on työntekijän vastuulla, kuten esimerkiksi lentäjät, lennonjohtajat, auton, bussin, junan jne. kuljettajat, turvallisuushenkilökunta (poliisit ja vartijat ...). Muutkin työntekijät kärsivät luonnollisesti näiden taustaongelmien haitoista, mitkä heikentävät keskittymistä ja ajatusprosessointia.

​

Muistiongelmat lapsilla aiheuttavat annettujen ohjeiden unohtamista, luetun tekstin unohtamista ja kapea-alainen muisti ei todellakaan tue oppimista. Lasten muistiongelmat ovat taustaltaan erilaisia kuin vanhuksien muistin heikkeneminen. Lapsilla kyse on voi olla usein kuulonerottelun ongelma ja kielellisen hermorakenteen puutteellinen hermottuminen. ​

 

Lukemaan oppiminen hidasta. Sujuva lukeminen on eräs tehokkaan oppimisen perusedellytys. Jos lukeminen on kovin hidasta, lyhytmuisti pyyhkii jo (hitaasti) luettua pois muistista ja taas pitää aloittaa alusta.

​

Lukemaan oppimisen ongelmien taustalla havaitaan mm. varhaiskehityksen kaavan keskeneräisyyttä (refleksijäänteitä ja huono ristikkäishermoston yhteistyö), tasapaino-ongelmia, silmien käytön hankaluutta ja heikko kuulonerottelu.

 

Mainittakoon, että näitä kaikkia em. ongelmia Sensomoottorissa sitten kuntoutetaan ja harjoitellaan.