Noin 1/4 koululaisista kärsii eriasteisista kehityksen haasteista
Kirjoittaja: Veli Laurinsalo
Noin 1/4 koululaisista on joko hidas lukija, hänellä on huono muisti, levoton, heikko keskittymiskyky, motorista kömpelyyttä, vuorovaikutuksen ja käytöksen ongelmia, oppimis- ja/tai lukivaikeutta jne. Opettajat tunnistavat jo kaukaa nämä lapset ja sosiaalialan tutkijat tietävät, että tämä kansanosa tulee erittäin kalliiksi yhteiskunnallemme: he eivät tuota vaan kuluttavat resursseja. Psykologit tunnistavat inhimillisen ahdistuksen ja jatkuvan epäonnistumisen kierteen. Terapeutit miettivät vastausta ikuisuuskysymykseen: miksi fiksut lapset eivät opi ja käyttäytyvät huonosti? Läheiset ja vanhemmat ovat lähes epätoivoisia pohtien: miksi koulunkäynti ei auta? Mutta tarvitseeko olla näin? Voiko tilannetta oikeasti muuttaa?
Nykyinen suuntaus itsenäiseen opiskeluun, itsenäinen tiedonhankinta ja omatoiminen prosessointi heikentää vielä selkeästi tämän neljänneksen mahdollisuuksia edetä opinnoissaan, menestyä haluamansa ammatillisen koulutuksen ja työpaikan saannissa, sosiaalisessa vuorovaikutustaidoissa ja muutenkin elämässään. Tämä ryhmä on nykyisessä kovassa maailmassa selkeästi syrjäytymisvaarassa! Ja kuten moneen kertaan on laskettu, syrjäytyminen on todella kallista.
Näille lapsille on yhteistä, että hellä usein on usein ongelmia motoriikassa, hahmottamisessa, muistamisessa, puhutun ja luetun ymmärtämisessä, käytöksen kontrollissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa mitkä heikentävät juuri oppimisvalmiuksia. Koska ongelman ydin on usein ns. sisäinen, mikään ulkopuolinen aktiviteetti tai toiminta ei tätä ryhmää helposti "paranna" tai muuta tätä negatiivisen kierteen suuntaa: tietokoneet, digi-loikat koulussa, psykologin tutkimukset, usein ei edes erityisopetus, kognitiiviset harjoitukset (esim. neuropsyk. tutkimus ja harjoittelu), muuta kovinkaan helposti näiden lasten kehityksen suuntaa. Tämä on koettu jo siis vuosikymmenien ajan ja tilanne käytännössä vain pahenee.
Kokemuksen mukaan yksilön fysiologiseen kehitykseen vaikuttavat kohdennetut neurofysiologiset harjoitukset voivat muuttaa konkreettisesti näiden lasten elämän. Tarkasti kohdennetuilla harjoituksilla vaikutetaan aivojen synapsisten yhteyksien ja yhteysverkostojen tarkoituksenmukaiseen rakentumiseen ja aistien toimintaan. Näillä harjoituksilla voidaan korjata jopa varhaisen kehityksen poikkeamia jälkikäteen. Näillä keinoilla varhaisen kehityksen sivuraiteet voidaan jopa oikaista ja saada normaali (hyvä) positiivinen kierre alkamaan. Kyse on sisäisistä ns. kehityksellisistä seikoista, mihin pystytään siis vaikuttamaan erilaisilla kehitystä edistävällä fyysisellä harjoituksilla.
Suomessa on jo 2000-luvun alussa kehitetty neurofysiologisen kuntoutuksen ammattilaisten tekemänä sellainen kokonaisvaltainen, keskeisiin kehityksen osa-alueisiin vaikuttava fysiologinen harjoituskokonaisuus nimeltä Sensomoottori Se on kotiin, kouluun ja päiväkotiin suunniteltu neurofysiologinen laaja harjoituskokonaisuus joka käy läpi juuri nämä tärkeät lapsen varhaiset kehitysvaiheet ja korjaa monia aistien, aisti-integraation ja hermointegraation kehityksen ongelmia aiheuttavia puutteita. Tästä on Suomessa jo n. 20 vuoden kokemus. Sensomoottori-harjoittelun vaikuttavuudesta on tehty mm. opettajalehteen artikkeli ja opettajille 2007-2008 E. Toppilan tekemä haastattelututkimus.
Muutamissa kunnissa Sensomoottori on otettu alakoulun ja varhaiskasvatuksen alueella laajaan käyttöön mistä näissä kunnissa on hyviä kokemuksia. Nyt Uudella maalla muutama alakoulu kouluttaa kaikki opettajansa toteuttamaan kehittävää harjoittelua, ja hyvä niin. Ongelma on vain siinä, että jos yhteiskunta ei tätä kustanna, 99% lapsista jää tämän mahdollisuuden ulkopuolelle, ja se on sekä henkilökohtainen että yhteiskunnallinen tragedia! On siis todella onni syntyä sen varhaiskasvatuksen tai koulupiirin alueelle, missä tämä Sensomoottori on käytössä.
Nyt olisi vihdoinkin aika ottaa tämä uudet menetelmät laajaan käyttöön ja tarjota se esim. kaikille ala-asteen vanhemmille ja opettajille. Tästä olisi suuri henkilökohtainen sekä kansantaloudellinen hyöty. Säästäisihän se satoja miljoonia pelkästään jo syrjäytymisen yhteiskunnalle koituvia kustannuksia (yksi syrjäytyminen maksaa n. 100 000€ minimissään ja yli miljoonan pahimmillaan/yksilö sisältäen mm. saamatta jääneet verotulot, suorat ja epäsuorat tulonsiirrot, terveydenhuollon ja virkavallan kustannukset jne.) unohtamatta niitä inhimillisiä "kustannuksia" mitä ongelmat yksilötasolla tuovat.
Yleensä ns. "uudet" menetelmät torjutaan väitteellä, että niitä ei ole tutkittu. Näistä ns. kehityksellisistä ongelmista ja niiden hoitamisesta näillä fysiologisilla menetelmillä löytyy kuitenkin paljon tutkimuksia:
Bilbilaj et al 2017, Measuring primitive reflexes in children with learning disorders. European Journal of Multidisiplinary Studies, May-Aug, 2017, Vol. 5, NR.1.
Brandes, B. The Symphony of reflexes. Interventions for Human Development, Autism, ADHD, CP, and other Neurological Disorders. 2015. (Note: a kindle book with page numbers with unusual page numbers)
Broucher, Jill (2009) The autism Spectrum Characteristics, causes and practical issues.
Goldenberg, Mark, Dr. Brain Balance Achievement Center. Interview 21st of July, 2017. Norwalk, Connecticut, USA
Kalat, Biological Psychology 2016.
Konicarova, Jana & Bob. Petr, 2012 Activitas Nervoda Superior 2012, 54, No 3-4. http://www.activitas.org/index.php/nervosa/article/viewFile/141/178
Konicarova, Jana & Bob. Petr, 2013 Activitas Nervoda Superior 2013, 55, No 1-2 http://blombergrmt.com/Filer/Primitive%20reflexes%20and%20ADHD.pdf
Melillo, R, Disconnected Kids. 2015.
Melillo, R. (2011). Primitive reflexes and their relationship to delayed cortical maturation, underconnectivity and functional disconnection in childhood neurobehavioral disorders. Funct.
Neurol. Rehabil. Ergon. 1, 279–314. Available online at: https://www.novapublishers.com/catalog/product_info.php?products_id=23944&osCsid=64a533eb4ecfc6ea6971fe55ae2144f7
Mac Kay, T. Boyle, J. Connolly, M. 2016. The Prevalence of Autistic Spectrum Disorder: A Systematic Review and Meta-Analysis
McPhillips, M P G Hepper, G Mulhern. The Lancet, Vol 355, February 2000 M McPhillips, P G Hepper, G Mulheim: Effects of replicating primary-reflex movements on specific reading difficulties in children: a randomised, double-blind, controlled trial; The Lancet, volume 355, Number 9203, February 2000 , http://www.thrivingchildren.com.au/f.ashx/lancet-research.pdf
Teitelbaum, P., Teitelbaum,O. Fryman, J., and Maur R, Infantile Reflexes gone Astray in Autism. http://www.thrivingchildren.com.au/f.ashx/reflexesgoneastray.pdf
Walker, S. Dr. Retained Neonatal Reflexes – A patient Companion (Note: no year mentioned in the booklet
Mom of Onni (interview 20.2. and 14 March, 2017, and several assessment reports of “Onni”.
Dyslexia, Auditory Laterality, and Hemisphere- Specific Auditory Stimulation, Kjeld V. Johansen
Nordic Journal of Special Needs Education 4/2002 pg. 245-271
Kenn, Hansen-Lauff, 1998, Neuropysiologiche Förderung bei Lern- und Verhaltensbeeinträchtigungen im Ramen des Modellversuches zur beruflichen Qualifizierung schwer lernbehinderter Jugendlicher im Jugendaufbauwerk ( JAW ) Lensahn
Leslie, Robinson, 1998, An Evaluation of Johansen Sound Therapy, a pilot study run by The Dipartment of Communication Therapy June1997 – June 1998
Done 1998, A Chanse To Grow, Hemisphere Specific Auditory Training. Summary of Results for New Vision School 1997 / 1998
Suomesta:
Korpilahti, Alopaeus-Laurinsalo, Laurinsalo, Neurofunctional Correlates of Auditory Discrimination Training in a Language Learning Impaired Boy, 1998
Pirjo Korpilahti prof., Oulun Yliopisto: TEHOA KUULOHAHMOTUKSEEN – NEUROKOGNITIIVISEEN TEORIAAN TUKEUTUVIA MENETELMIÄ,
E.Toppila: Tutkimusraportti Sensomoottorin käytöstä kouluissa ja päiväkodeissa. 2008 Seurantatutkimus Sensomoottori-hankkeen loppuraporttiin RAY:lle.
Sari Vuohtoniemi , Johdatus kehityspsykologiaan, Helsinki University, 2018
The retained primitive reflexes and their impact on the development of autism spectrum and learning disorders viewed via one case study