About Us
Puheen kehityksen haasteet
Puheen kehityksessä voi olla useita erityyppisiä haasteita, kuten esimerkiksi epäselvä puhe, joitakin äänteitä puuttuu tai on vaikea ääntää oikein, puhumaan oppimisen viiveet tai ei puhu lainkaan ns. ymmärrettävällä tavalla, tai ei aloita lainaan puhumaan. Puhe voi myös loppua esimerkiksi jonkin stressaavan tapahtuman jälkeen (mutismi) tai puhuu vain muutamille tutuille ihmisille (valikoiva mutismi).
Epäselvä puhe tai joidenkin äänteiden puuttuminen johtuu usein auditiivisista seikoista, mikä hoidetaan esimerkiksi auditiivisella kuntoutuksella.
Puhe voi olla työlästä myös suun lihasten refleksinomaisen jännityksen takia, mikä voi korostua esimerkiksi stressaavassa tilanteessa. Silloin tarvitsee terapiaa joka kohdistuu jännityksen syy- seuraus akseliin ja siinä usein kyse on varhaisen kehityksen vauva-aikaisen kehityksen seikoista, jotka voidaan korjata myös jälkikäteen neurofys.terapialla.
Dysfasiaa, (puhe- ja äänihäiriö, vakava puheen tuoton ongelma)on voitu hoitaa myös neurofys. kuntoutuksen, auditiivisen kuntoutuksen ja perinteisen puheterapian kombinaatioterapialla.
Käytännön terapiatyössä olemme huomanneet, että useilla dyfasia-asiakkailla on kuulonerottelun ongelma mihin perinteinen puheterapia ei auta. Lisäksi usein havaitaan myös suun ja puhemotoriikan tahdosta riippumaton jännittämisen ongelmaa, joka voi aiheuttaa vaikeitakin puhemotoriikan/puheentuoton ongelmia. Silloin vaikuttava terapia sisältää mm. kuulonerottelua parantavan auditiivisen kuntoutuksen ja varhaisen kehityksen viiveisiin ja tadosta riippumattomiin suun motoriikan reflekseihin vaikuttavan fysiologisen terapian.
Kokemuksen mukaan tämä lähestymistapa auttaa kun:
- lapsella on sisäisiä jännitteitä, mikä näkyy esim.
- lapsi on jännitteinen, varsinkin uusissa tilanteissa
- puhemotoriikan jännitteet aiheuttavat puheentuoton ongelmia
- kehon jännitteet näkyvät usein myös motorisena epävarmuutena,
levottomana istumisena, puristavana tai poikkeavana kynäotteena jne.
- lapsen kuulonerottelussa on ongelmia, mikä saattaa aiheuttaa esim.
- epäselvää puhetta tai puheesta ei saa selvää, ns. "oma kieli"
- puheesta puutuu äänteitä tai lapsi sanoo sanat väärin
- heikko muisti, ei muista esim. useita peräkkäisiä ohjeita
Nina Alopaeus
Nina Alopaeus on pioneeri uusien dysfasiahoitometodien keittämisessä. Nina esimerkiksi hämmästytti tiedeyhteisöä kuntouttamalla vakavan dysfasiatapauksen, jota aivan sattumalta seurattiin kuntoutuksen aikana mm. ERP-aivosähkömittausmetodiikalla (= paljastaa kuulonerottelun haasteet ja sanahahmojen tunnistamisen vaativan aivokapasiteetin käyttöasteen). Prof. Korpilahti esittelikin tätä tapausta myös kansainvälisillä foorumeilla. Toinen paljon huomiota saanut tapaus oli 4-vuotiaan puhumattoman pojan nopea ja täydellinen kuntoutuminen. Tästä mm. Kaksplus-lehti 5/2006 teki 4-sivuisen artikkelin "Aaro oppi puhumaan 4-vuotiaana", mikä aikanaan herätti varsin ansaittua huomiota.
