Lukihäiriö, dyslexia

​

Suomeen on vahvasti juurtunut käsitys, että lukemaan oppii lukemalla. Tai että lukivaikeutta ei voisi kuntouttaa, että se olisi jollakin tavoin pysyvä olotila. Toinen käsitys on sellainen että harjoittelemalla ankarasti ja kuuntelemalla esim. äänteitä oppii sujuvaa lukemista. Tässä on vain se ongelma, että jos ei kuule tarkasti, ei saa kuunnelluista äänteistä ja sanoista selvää. Lisäksi jos rivit hyppivät silmissä tai ei yksinkertaisesti hahmota äänteiden ja kirjainten yhteyttä (fonologinen koodaus) on lukeminen työlästä ja hidasta, ja luettu teksti ei tartu muistiin. Kovalla harjoittelulla oppii kyllä yleensä pikku hiljaa lukemaan, mutta lukeminen on hidasta ja työlästä. Sujuva mieleenpainuvaa lukemista se ei ole.

​

Neurofys. kuntoutus puuttuu juuri tämän ongelman juurisyihin, eli siihen että rivit ei hypi enää silmissä, että asiakas koodaa pääsään sanahahmon tarkasti (kuulon kuntoutus) ja että lukemisen nopeutuessa muistikin paranee. Tämä menetelmä on ylivoimainen lukihäiriön (dysleksia) hoitamisessa.

​

Lukuprosessissa on mukana useita aisteja ja niiden saumatonta yhteistoimintaa. Tehokas parhaan lopputuloksen antava kuntoutus kohdistuu siis kaikkiin lukuprosessissa mukana oleviin aisteihin, eli

​

• näköaistiin

• kuuloaistiin

• tasapainoaistiin

• hermointegraatioon

​

Lukivaikeuteen liittyy usein muitakin oppimisen, motoriikan, käytöksenkontrollin ja keskittymisen haasteita joiden juurisyyt tutkimme ja kuntoutamme.

​

Olemme kuntouttaneet yli 25-vuotta oppimisen, keskittymisen ja käytöksenkontrollin haasteita.

 

Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella niin katsotaan kuinka voisimme auttaa teidänkin perhettä.

 

Yhteydenottolomake 

tai puh. 040 7011 524 tai s-posti:   sensomoottori@gmail.com

 

 

Keskittymisen vaikeudet, ADD, ADHD

​

Jos lapsen (tai aikuisen) on vaikea keskittyä oleellisen, puhutaan keskittymisen vaikeudesta. Lääkärit jaottelevat sitä eri nimikkeillä riippuen haasteiden määrästä, eli ADD (Attention Deficit Disorder) tarkoittaa tarkkaavaisuushäiriötä ilman ylivilkkautta, tai ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) sisältää myös ylivilkkauden oireita.

Keskittymiskyvyn sanotaan olevan ensimmäinen oppimisen perusedellytys. Onhan loogista että uuden oppiminen vaikeutuu jos tarkkaavaisuus herpaantuu opetustilanteessa jatkuvasti.

Olemme tutkineet ja hoitaneet ADD ja ADHD lapsia ja aikuisia yli 25-vuotta, ja kokemuksemme mukaan taustalta löytyy lähes aina pitkä kehitysaika aina varhaisesta lapsuudesta alkaen. Mahdollisia syy-seuraus ketjuja seuraamalla löydetään yleensä juurisyitä ongelmaan, minkä jälkeen kohdistetaan tepsivä kuntoutus näihin juurisyihin.

Yleisiä juurisyitä voivat olla esim:

​

• synnytyskomplikaatioiden aiheuttama happivaje

• keskosuus ja sen aiheuttamat motorisen ja hermostollisen kehityksen puutteet ja viiveet

• vauva-ajan sairastelu, mikä hidastaa ja haitta esim. motoriikan ja hermoston varhaista kehitystä

• aistiherkkyydet

• kuulon haasteet

• motoriikan haasteet

• herkästi reagoiva olemus

• käytöksen kontrollin haasteet

 

ADD:n ja ADHD:n perinteisiin hoitovaihtoehtoihin kuuluu erilaisia terapeuttisia menetelmiä ja lääkitystä.

​

Lääkityksellä puutteellisestikin rakentunut hermoverkosto saadaan toisinaan aktivoitua mikä rauhoittaa sitten mieltä ja parantaa tarkkaavaisuutta, mutta samalla se on myös signaali siitä että hermoverkosto on heikosti integroitunut. Heikko hermointegraatio ylläpitää ja  aktivoi yliherkän vaaranhakuprosessin aivoissa, missä on tyypillistä että aistit herkistyvät, huomiokyky herkistyy, tuntoaisti, kuulo ja visuaalinen aisti tarkkailevat jatkuvasti mahdollisia vaaransignaaleja. Tyypilliset aistiherkkyydet (näkö, valoherkkyys, kuulonherkkyys, tuntoaistin herkkyys) johtuvatkin yleensä tästä pakene-taistele olotilasta ja ovat tavallaan tyypillisiä mutta haittaavia stressitilaan kuuluvia olotiloja. Toisin sanoen nyt ollaan siis tilanteessa missä on vaikea keskittyä mihinkään oleellisen ja saadaan sitten se diagnoosi.

​

Terapeuttinen hoito

​

Vaikuttava kuntoutus perustuu juurisyihin kohdistuvaan neurofys.terapiaan. Siinä tutkitaan tarkasti aistit (kuulo, näkö, tunto, tasapaino) ja suunnitellaan tepsivä kuntoutus kaikille havaituille puutteille. Toinen tärkeä terapia on tutkia ja aktivoida jo lapsuusajasta lähtien tapahtunut heikko tai puutteellinen hermointegraatio, eli vasemman ja oikean aivopuoliskon laaja integroituva hermoverkosto, mikä on jostakin syystä heikosti aktivoitunut varhaisen lapsuuden aikana.

​

Olemme kuntouttaneet yli 25-vuotta oppimisen, keskittymisen ja käytöksenkontrollin haasteita.

 

Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella niin katsotaan kuinka voisimme auttaa teidänkin perhettä.

 

Yhteydenottolomake 

tai puh. 040 7011 524 tai s-posti:   sensomoottori@gmail.com

 

 

Puheen kehityksen haasteet, dysfasia, kielellinen kehityshäiriö

​

Jos lapsi ei opi puhumaan normaalin kehityskaavan mukaisesti, puhe on epäselvää, lapsi ääntää sanat "omalla tavallaan", sanoista puuttuu äänteitä, lapsi puhuu "omaa" kieltään mistä on vaikea saada selkoa, lapsi ei puhu vieraille tai ei puhu lankaan.

​

Lääkäri tai puheterapeutti voi diagnosoida tilanteen esim. kehityksellinen kielihäiriö tai dysfasia, mikä määritellään kehityksellisenä kielihäiriönä tai kielen kehityksen häiriönä, joka vaikuttaa laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Se on siis häiriö jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän ja muun kognitiivisen kehityksen mukaisesti.

Kielellinen vaikeus ilmenee usein sekä kielen tuottamisessa että muiden puheen ymmärtämisen vaikeutena.

​

Kielenkehityksen haasteet ennustavat myöhemmin oppimisen haasteita ja luonnollisesti sosiaalinen vuorovaikutuskin on hankalaa jos ei tuota ja/tai ymmärrä puhetta. Usein lapsen varttuessa puheen tuottokin lisääntyy, mutta tilanne saattaa pysyä monella tavalla hankalana ja stressaavana.

​

Liitännäisoireina imenee usein myös muita kehityksellisiä haasteita, oppimisen ja keskittymisen vaikeuksia.

​

Kokemuksemme mukaan puheentuoton taustalta yleensä löytyy mm. seuraavia kehityksellisiä ja fysiologisia seikkoja:

​

• kulonerottelun puutteita, missä lapsi ei kuule tarkasti ja oikein kaikkia äänteitä: kuulee "väärin" ja lausuu sanat, kuten kuulee, eli väärin

• lapsi jännittää tahdosta riippumatta suun alueen lihaksia. Jännitteinen suu ei toista sitten helposti sanojakaan oikein

• lapsella vaikuttaa useita tahdosta riippumattomia jännitteitä, mitä ovat osin henkisiä ja osin lihasjännitteitä aiheuttaen korkeaa stressiä, jännitystilaa ja lihaksiston jännitystiloja

 

Terapia

​

Perinteisesti terapiana on ollut puheterapia, mutta ongelmana siinä on se, että puheterapiassa ei puututa puheen tuoton taustalla oleviin kehityksellisiin fysiologisiin taustasyihin. Silloin voi puheterapia, ainakin vaikeammissa tapauksissa olla riittämätön ja puheterapia voi jatkua jopa vuosia.

​

Neurofys. terapia. Meillä on yli 25-vuoden kokemus puheen tuoton häiriöiden kuntoutuksesta. Varsinkin vaikeimmissa puheentuoton haasteissa syy löytyy lähes aina noista ym. fysiologisista aistien ja hermoston kypsymisen seikoista. Siksi puheterapia tarvitsee rinnalle neurofysiologisen kuntoutuksen mikä sekä tehostaa puheterapian vaikuttavuutta että nopeuttaa kuntoutusta merkittävästi. Neurofys tutkimuksessa tutkitaan kaikki aistit ja kuntoutetaan havaitut puutteellisuudet. Terapian ansiosta sisäiset jännitteet yleensä vaimenevat ja lihaksistoon kohdistuvat jännitteet eivät enää haittaa puheentuottoa tai muuta motoriikkaa. Usein oppimis- ja keskittymiskyky paranee samalla millä voi olla suuri vaikutus lapsen tulevaisuuteen.

Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella niin katsotaan kuinka voisimme auttaa teidänkin perhettä.

 

Yhteydenottolomake 

tai puh. 040 7011 524 tai s-posti:   sensomoottori@gmail.com

​

​

Muistivaikeudet

​

Muisti tarvitsee tuekseen selkeät aistihavainnot, ja siksi aistien heikko toiminta haittaa luonnollisesti myös muistin toimintaa.

​

Jos kyse ei ole klassisesta muistisairaudesta, esim. . alzheimerin tauti, niin muistin haasteet johtuvat jostakin aistien toiminnasta.

​

Yleisin aistiongelma on kuulonerottelun haaste, missä ihminen ei kuule selkeästi sanahahmoja, jolloin on luonnollista että se heikentää myös muistia.  Kuulossa ongelma voi olla joidenkin äänteiden (taajuuksien) puuttuminen kuulorekisteristä, mikä muuttaa helposti kuullun sanahahmon muotoa ja sisältöä. Kun kuullussa sanojen jatkumossa on paljon epämääräisiä sanahahmoja, työskentelevät aivot hyvin paljon saadakseen selvää ja jopa arvatakseen, mitä puhuja tarkoittaa. Tämä kuluttaa verensokereita, väsyttää ja uuvuttaa, ja samalla muisti heikkenee.

​

Muidenkin aistein haasteet voivat vaikuttaa muistiin nostamalla yleistä stressitasoa ja useissa tutkimuksissa on kiistattomasti osoitettu että kohonnut stressi heikentää muistia. Aivot joutuvat siis työskentelemään sitä enemmän, mitä enemmän joutuu kompensoimaan aistien heikkoa toimintaa mikä vastaavasti nostaa taustastressin tasoa.  Kutsumme tätä ylimääräistä toimintatason nousua neuraaliksi stressiksi. joten muistin kuntoutuksen kannalta kaikkien aistien kuntoutus on osa kokonaiskuntoutusta.

​

Olemme kuntouttaneet yli 25-vuotta muistin haasteita.

Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella niin katsotaan kuinka voisimme auttaa teidänkin perhettä.

​

Yhteydenottolomake 

tai puh. 040 7011 524 tai s-posti:   sensomoottori@gmail.com

​

​

 

Käytöksen kontrollin haasteet

​

Käytöksen kontrollin haasteet voivat näkyä jo hyvinkin nuorella iällä. Lapsi voi olla hyvin oppositionaalinen, voi esiintyy lyömistä, kiroilua, levottomuutta, vastustamista tai sulkeutuneisuutta. Oireiluun kuuluvat myös hallitsemattomat raivokohtaukset.  Tilanne on luonnollisesti vakava ja tämä käyttäytyminen vaikeuttaa merkittävästi uusien taitojen oppimista tai sosiaalista kehittymistä. Kouluikäisillä se altistaa myös koulukiusaamiseen kun poikkeava käytös vetää helposti kiusaajia puoleensa.

​

Taustalta voi löytyä sisäisiä haasteita:

​

• Toiminnan ohjauksen heikkoutta minkä taustalla on usein varhaisen kehityksen puutteita

• Aistipoikkeavuuksia kuulon, näön, tasapainon alueilla, tai aistiyliherkkyyksiä

• Tunnetaitojen pulmia

• Kielellisiä vaikeuksia

• Vuorovaikutustaitojen haasteita

• Pelkotiloja

 

Ulkoisia haasteita:

 

• Kriisi perheessä

• Strukturoinnin vaikeutta (ympäristön kaoottisuus)

• Sosiaalinen vuorovaikutus haasteellista ympäristön kanssa

• ​

 

Terapia

​

Perinteisesti haastavan käyttäytymisen kuntoutus on ollut enemmän ohjaavaa ja tukevaa. Me taas keskitymme ongelman juurisyihin ja niiden kuntoutukseen, jolloin lapsen olemus rauhoittuu kuin itsestään, käytös rauhoittuu, raivokohtaukset vähenevät tai loppuvat kokonaan. Samalla yleensä myös oppiminen ja keskittyminen paranevat.

​

Kuntoutus aloitetaan laajalla neurofys. tutkimussarjalla, missä tutkitaan aistien, hermointegraation ja varhaiskehityksen eteneminen. Suurimmalla osalla käytöksen kontrollin asiakkaista ongelman syy löytyy tästä tutkimussarjasta. Kun juurisyitä sitten löytyy keskitetään kuntoutus niihin.

​

Meillä on yli 25-vuoden kokemus vaikeiden käytöshaasteiden kuntoutuksessa missä kuntoutuksen keskeisin osa on ongelman juurisyiden löytyminen ja niiden kuntoutus.

Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella niin katsotaan kuinka voisimme auttaa teidänkin perhettä.

 

Yhteydenottolomake 

tai puh. 040 7011 524 tai s-posti:   sensomoottori@gmail.com

​

​

​

Pelko- ja ahdistustilat

​

Ihminen voi kokea monenlaista pelkoa ja ahdistusta:

​

• Sosiaalisten tilanteiden pelkoa

• huolestuneisuuden ja levottomuuden tunteita

• Pelkoa toisten ihmisten kielteisen arvioinnin tai tarkkailun kohteeksi joutumista.

• Välttelyä ja paniikkimaista ahdistusta.

• Jännittyneisyyttä, hengenahdistusta, puristuksen tunnetta rinnassa, palan tunnetta kurkussa, sydämen tykytystä, huimausta tai vapinaa.

• Oireilu ja välttämiskäyttäytyminen heikentävät luonnollisesti myös sosiaalista toimintakykyä.

 

Vanha nimitys tälle oli "sosiaalinen fobia", uutena nimityksenä maailmalla on "sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö".

​

Paniikkihäiriössä on kohtauksellisia paniikin tunteita. Paniikkikohtauksiin liittyy voimakkaita kehollisia reaktioita, jotka voivat herättää pelkoajatuksia esimerkiksi sairaskohtauksesta, kuolemasta tai itsensä hallinnan menettämisestä.

​

Yksittäisillä peloilla, eli fobioilla on jokin tietty kohde.

Sosiaalisten tilanteiden pelkoon liittyy erilaisten sosiaalisten tilanteiden aiheuttama ahdistus ja näiden tilanteiden välttely.

​

Pakko-oireisessa häiriössä on mieleen tunkeutuvia ahdistavia ajatuksia, joita ihminen yrittää hallita toistamalla pakonomaisesti erilaisia rituaaleja ja tarkistuksia.

 Traumaperäisessä stressihäiriössä ihminen voi olla korostuneesti varuillaan ja reagoi traumamuistoihin tai traumasta muistuttaviin ärsykkeisiin voimakkaalla ahdistuksella.

 

Ahdistus ja päihteet Pidemmällä aikavälillä päihteiden liikakäyttö aiheuttaa ahdistuksen kaltaisia oireita. Myös vieroitusoireet muistuttavat ahdistusoireita.

Vaikea esiintymisjännitys on myös yksi ahdistustyyppinen oire

​

Terapia

​

Ahdistushäiriötä hoidetaan perinteisesti psykoterapian ja lääkitysten avulla.

Neurofys. lähestymistapa ja terapia

Uutena ja täydentävänä lähestymistapana ahdistusta voidaan lievittää etsimällä sen juurisyitä. Sellaisia voi löytyä esim:

​

• Aistien heikosta toiminnasta, mikä nostaa taustastressiä ja ylläpitää kohonnutta valppaustasoa

• Varhaisen kehityksen lievät sivuraiteet, mitkä ylläpitävät jatkuvaa koholla olevaa stressiä. Yksi sellainen on esimerkiksi pelkorefleksi, moron heijaste, mikä vahvistaa voimakkaasti juuri pelon tunnetta

• jo vauva-ajalta lähtien aivojen puutteellinen integraatio, eli vasemman ja oikean aivopuoliskon saumaton yhteistyö.

 

Vaikuttava kuntoutus perustuu juurisyihin kohdistuvaan neurofys.terapiaan. Siinä tutkitaan tarkasti aistit (kuulo, näkö, tunto, tasapaino) ja suunnitellaan tepsivä kuntoutus kaikille havaituille puutteille. Toinen tärkeä terapia on tutkia ja aktivoida jo lapsuusajasta lähtien tapahtunut heikko tai puutteellinen hermointegraatio, eli vasemman ja oikean aivopuoliskon laaja integroituva hermoverkosto, mikä on jostakin syystä heikosti aktivoitunut varhaisen lapsuuden aikana.

​

Olemme kuntouttaneet yli 25-vuotta oppimisen, keskittymisen ja käytöksenkontrollin haasteita missä ahdistuneisuus ja fobiat ovat olleet hyvin usein mukana. Tässä olemme nähneet kuinka tiukasti aistien kehitys ja varhaiskehityksen haasteet liittyvät myös ahdistuneisuuden ongelmiin.

Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella niin katsotaan kuinka voisimme auttaa.

 

Yhteydenottolomake 

tai puh. 040 7011 524 tai s-posti:   sensomoottori@gmail.com

​

​

Esiintymisjännitys

​

On luonnollista jännittää uusissa tilanteissa, kuten esiintyessä. Siinä valppaustaso, syke ja hengitysrytmi nousee ja stressikin tuntuu kasvavan. Jos esiintymisjännitys on niin kova että se  selvästi vaikeutta esiintymistä voidaan epäillä haitallista korkeaa esiintymisjännitystä, mitä voisi nimetä myös vaikka esiintymisfobiaksi. Korkea esiintymisjännitys on yksi ahdistuneisuuden tyyppimuoto. Siinä puhuja, laulaja, soittaja tai vaikka urheilija menee yleisön edessä voimakkaaseen jännitys ja ahdistustilaan missä yleensä vaikea tehtävä, soittimen soittaminen tai vaikka urheilusuoritus pitäisi suorittaa. Tässä tilanteessa on vaikea saada parasta suoritusta tehdyksi, eli tilanne on ongelmallinen.

​

Terapia ja kuntoutus

​

Perinteisesti ongelmaa on lähestytty esiintymisen harjoittelulla, esiintymiskoulutuksella. Lääkkeillä on kokeiltu esim. beettasalpaajia, jotka rajoittavat sydämen sykkeen kasvua.

​

Me olemme hoitaneet esiintymisjääntäystä muusikoilla ja urheilijoilla neuro.fys terapian avulla.

Siinä tutkitaan kaikki aistit, näkö, kuulo, tunto, tasapaino, autonomiset reaktiot, hermoston integraatio ja kuntoutetaan havaitut puutteet. Kuntoutuksen filosofia on hoitaa kaikki sisäiset seikat mitkä nostavat stressiä ja vahvistavat pelkotilaa. Terapian ansiosta sisäiset jännitteet yleensä vaimenevat ja lihaksistoon kohdistuvat jännitteet eivät enää haittaa soittamista, juoksemista tai muuta motoriikkaa. Usein oppimis- ja keskittymiskyky paranee samalla millä voi olla positiivinen vaikutus tulevaisuuteen.

​

Alla muutama kommentti asiakkailta:

​

Eräs muusikko kertoi tunteestaan ennen ja jälkeen terapian seuraavasti: "Oli kuin katseet keihästäisivät minut. He oikein odottavat epäonnistumistani. En saanut mitään kontaktia yleisöön. Tuntui kuin seisoisin pylvään nokassa yksin ja alastomana kaikkien arvosteltavana. Osasin kyllä soittaa kaiken, olihan sitä harjoiteltu valtavasti, mutta yleisöön en saanut kosketusta. Terapian jälkeen kaikki muuttui. Nyt kun en enää jännitä niin oikein flirttailen  yleisön kanssa, ja siitä nautimme kaikki, minäkin. Muutos on valtava."

​

Laulajan kommentti terapiasta: "äänenkäyttö ja sävy muuttui niin paljon, että laulun opettajani halusi tavata terapeutin ja kysyä että mitä ihmettä olette oikein tehnyt kun muutos on niin suuri.

 

Rumpalin kommentti terapiasta: terapian jälkeen soittoni parantui niin paljon että sain kutsun toiseen huippu bändiin.

Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella niin katsotaan kuinka voisimme auttaa

 

Yhteydenottolomake 

tai puh. 040 7011 524 tai s-posti:   sensomoottori@gmail.com

​

​

Yökastelu

​

Yökastelu on varsin yleinen monen lapsiperheen harmitus. Siinä hermo kiristyy kun lakanat joutuu pesemään joka päivä.

​

Virtsan pidätys on autonominen reaktio ja suurin osa 5-6-vuotiaita on jo ns. kuiva yölläkin. Jos näin ei ole syy yökasteluun voi löytyä ns. kehityksellisistä syitä.

​

Yökastelun perinteinen hoito perustuu elintapojen säännöllistämiseen, kasteluhälyttimeen tai lääkehoitoon. Hoito aloitetaan yleensä silloin, kun lapsi on yli 5-vuotias ja kastelu häiritsee häntä Lääkehoitona käytetään vitsaneritystä vähentävää hormonivalmistetta ja elintapaohjausta, eli vähennetään juomista ilta vasten ja vältetään esim. diureetteja, eli kofeiinipitoisia juomia (kahvi, tee, energiajuomat) jotka lisäävät nesteen poistoa kehosta, eli virtsaamista.

​

Uusi tehokas hoitometodiikka

​

Olemme hoitaneet yökastelun haastetta yli 25-vuotta ja olemme huomanneet yhden juurisyyn tähän, nimitäin varhaisen vauva-ajan 0-12 kk kehitysjakson kehityksellisen viiveen aiheuttavan yökastelua. Se on ajanjakso missä hermoston viimeinen kehitysjakso sikiöstä kypsyneeseen hermostoon tapahtuu. Siinä aivoissa tapahtuu syntymän jälkeen vielä merkittävää kypsymistä. aivopuoliskojen väliset laajat yhteysverkostot aktivoituvat ja vauva-ajan ns. sikiöaikaiset refleksit kypsyvät ja vaimentuvat lopulta.

​

Ei ole kuitenkaan tavatonta, että tämä kypsymisprosessi häiriintyy ja viivästyy jollakin tavalla, jolloin osa noista sikiöreflekseistä jää vaikuttaman haitallisesti 0-12 kk vauva-ajan jälkeenkin. Ne häiritsevät lihaksiston tahdonalaista käyttöä, aktivoivat ja herkistävät aisteja ja ylläpitävät korkeampaa stressitasoa hermostossa. Yöllä lapsen nukkuessa vitsarakon supistajalihakseen voi sitten kohdistua tätä lihasjännitettä häirintää ja kiinnipitämisen automaatiota heikentävää häirintää minkä seurauksena virtsan paine voi päästää virtsaa tihkumaan läpi, jolloin koko rakkokin tyhjenee sitten kerralla. Kokemuksemme mukaan tässä on myös juurisyy monen lapsen yökasteluun.

​

Tehokas terapia

​

Lähestymme ongelmaa neurofys. tutkimuksen ja terapian menetelmillä. Siinä tutkitaan kaikki aistit, näkö, kuulo, tunto, tasapaino, autonomiset reaktiot, hermoston integraatio ja kuntoutetaan havaitut puutteet. Tutkimus kestää n. 2 tuntia ja koko tapaaminen n. 3-4 tuntia. Kuntoutuksen filosofia on hoitaa kaikki sisäiset seikat mitkä nostavat stressiä ja tutkitaan erityisen huolellisesti nuo vauva-ajan mahdolliset refleksijäänteet. Terapian ansiosta sisäiset jännitteet yleensä vaimenevat ja mahdolliset sikiöajan refleksijäänteet sammuvat ja lihaksistoon kohdistuvat häiritä ja yökastelukin loppuu.

​

Tyypillinen hoitotapaus

​

12-vuotias poika. Isä kertoi että elämä on todella hankalaa, varsinkin kun poika harrastaa jalkapalloa ja pelimatkat toiselle paikkakunnalle lisääntyvät. Isän oli lähdettävä aina mukaan jolloin poika voi majoittua isän kanssa 2-hengen huoneeseen jolloin yökastelu ei tulisi muiden joukkueen lasten tietoon. Oletus oli että muut alkaisivat helposti kiusaamaan poikaa tämän yökastelun tiedon tullessa julki.

​

Neurofys. tutkimuksessa löydettiin mm. useita varhaisen kehityksen vauvarefleksijäänteitä jotka eivät olleet vaimentuneet ns. normaalin vauva-ajan kehitysajan kuluessa. Nämä refleksijäänteet selittivät myös pojan yökastelua. Vanhemmat toteuttivat huolellisesti terapiaohjelmaa ja motoriikka ja pelaaminen parantui sekä mikä tärkeintä, yökastelukin loppui ja hoidon tavoite saavutettiin.

​

Olemme hoitaneet yökastelun haastetta yli 25-vuotta ja olemme kehittäneet ainutlaatuisen hoitometodiikan siihen.

​

Jos yökastelu piinaa teidänkin perhettä ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella niin katsotaan kuinka voisimme auttaa

 

Yhteydenottolomake 

tai puh. 040 7011 524 tai s-posti:   sensomoottori@gmail.com

​

​

Änkytys

​

Änkytys kuuluu puheen sujuvuuden häiriöihin. Sen esiintyvyys väestössä on noin 5 %. Spontaani paraneminen on yleistä. Lasten änkytys on tavallisesti kehityksellistä ja menee ohi hoidolla tai itsestään. Pysyväksi se jää noin 20-30 %:lla.

​

Nykykäsityksen mukaan änkytyksen taustalla on geneettisiä ja neurologisia syitä, mutta myös ympäristö vaikuttaa puheen sujuvuuden kehittymiseen. On vahvaa näyttöä, että änkytyksellä on geneettistä pohjaa.

​

Kehityksellinen änkytys alkaa jo lapsena, tyypillisesti 2–4-vuotiaana. On paljon harvinaisempaa, että änkytys alkaa vasta aikuisena, jolloin syynä on jokin neurologinen sairaus tai vamma.

Änkytykselle ei tunneta yhtä yksittäistä syytä. Ilmiö on monimutkainen ja monen tekijän summa.

 

Änkyttävien ihmisten aivoissa on havaittu rakenteellisia ja toiminnallisia eroja verrattuna sujuvasti puhuviin. Kun lapsen puhe kehittyy monisanaisiksi lauseiksi, mukaan voi tulla änkytykseksi luokiteltavia puheen sujuvuuden häiriöitä. Häiriön ei tarvitse olla iso, mutta se voi silti kasautua puheen vaikeudeksi. Jos esimerkiksi puheen tuottamisen motoriikassa tai vaikkapa oman puheen kuulemisessa esiintyy pientä häiriötä, jo se voi johtaa puheen takkuamiseen.

Professori Juho Joutsan johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa onnistuttiin ensimmäistä kertaa paikallistamaan änkytykseen liittyviä aivoalueita. Tunnistetut alueet liittyvät hienomotoriikkaan (aivokuorukka) ja tunteiden prosessointiin (mantelitumake). Sen sijaan suoraan puheen tuottamiseen liittyvillä alueilla löydöksiä ei ollut. Näin saisi selityksensä se, että änkyttämisessä ei ilmene puheen tuottamisen ongelmia laajasti, mutta puheen hienosäädössä on poikkeavuutta. (https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01411)

​

Omat havainnot.

​

Kuten prof. Joutsa toteaa, änkytys on sekä tunnereaktioiden että monen pienen seikan yhteisvaikutuksen tulos. Samoin olemme havainneet lapsen kuulonerottelun haasteen olevan osana tässä.

​

Terapia

​

Änkytystä hoidetaan yleensä puheterapialla. Jos se ei riitä tarvitaan toisia lähestymistapoja.

Olemme kuntouttaneet änkytystä yli 25-vuoden ajan menetelmillä, missä hoito kohdistuu juuri prof. Joutsan mainitsemiin mahdollisiin taustasyihin, eli kuulonerotteluun, eli oman puheen kuulemisen haasteeseen, hienomotoriikkaan sekä tunteiden prosessointiin vaikuttaviin seikkoihin.  Jos ongelman ydin on ollut niissä, hoito auttaa.

​

Jos änkytys ei korjaannu puheterapialla ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella, niin katsotaan kuinka voisimme auttaa

 

Yhteydenottolomake 

tai puh. 040 7011 524 tai s-posti:   sensomoottori@gmail.com

​

​

Motoriset haasteet

Motoriset haasteet tarkoittavat vaikeuksia oppia ja hallita kehon liikkeitä.  Niitä esiintyy vakavampana haittana noin 6 % lapsista mutta lievinä selvästi tätä useammalla, mikä havaitaan esimerkiksi paikallaan istumisen vaikeutena, poikkeavana kynäotteena, motoriikan epävarmuutena, ryhmäliikunnassa ilmenevänä heikompana suorituksena tai liikunnan välttelynä jne.  Motoriikan epävarmuus voi johtua harjoituksen puutteesta mutta ykä useammalla taustalta löytyy kehityksellisestä koordinaatiohäiriöstä.

​

Syynä voi olla hermoston kehityksen poikkeavuus, perinnölliset tekijät tai yksinkertaisesti vain vähäinen liikkuminen, harjoituksen puute.

​

Terapia

​

Yleensä asiakas ohjataan fysioterapiaan tai toimintaterapiaan. Oman kokemuksen mukaan motoristen vaikeuksien taustalla on varsin usein ns. varhaisen primitiivisen kehityskauden 0-12kk keskeneräisyys, mitä ei yleensä hoideta fysio- eikä toimintaterapiassa. Jos menette lapsen kanssa fysio- tai toimintaterapiaan, kysy hoitavat he vaimentumattomien primitiiviheijasteiden haasteita.

​

Omat  yli 25-vuoden havainnot ovat sellaisia että motoristen haasteiden taustalta löytyy yleensä tasapainoaistin haasteita ja hyvin usein myös varhaiskehityksen (0-12 kk) kauden kehittymätöntä hermotoimintaa, missä yksi keskeinen seikka on vaimentumattomat primitiiviset heijasteet/refleksit. Niiden tulisi vaimentua n. 12 kuukauden ikään mennessä, mutta ei ole harvinaista, että näin ei käy. Sen jälkeen ne häiritsevät motoriikkaa, keskittymistä, oppimiskykyä ja ylläpitävät aisteja herkkyystilassa, siis varsin haitallisia kaiken kaikkiaan.

​

Tepsivä kuntoutus perustuu tarkkaan tutkimussarjaan (tasapaino, näkö, kuulo hermointegraatio sekä varhaisrefleksien tutkimus.) Kuntoutusohjelmassa puututaan kaikkiin löydöksiin ja jos ohjelma tehdään ohjeiden mukaan, motoriset haasteet väistyvät.

Tyypillinen hoitotapaus:

​

Poika, 9-v., vaikea istua paikallaan, puristava kynäote, liikuttava jatkuvasti, oppimisessa, kirjoittamisessa, lukemisen sujuvuudessa ja käytöksessä myös haasteita. Urheilu ei kiinnosta ja isän mukaan ei halua pakottaa poikaa urheiluun jotta ei joutuisi muiden pilkattavaksi heikon motoriikan takia.

​

Terapiatutkimuksessa havaittiin useita primitiivirefleksien jäänteitä, tasapainoaistin epätakkaa toimintaa, silmien kohdistamisessa myös haasteita sekä kuulossa oli selkeitä löydöksiä, mitkä heikentävät juuri kuulon tarkkaa erottelua (mikä usein aiheuttaa juuri lukivaikeutta).

​

Kuntoutuksessa oli  12 kuukauden aikana 5 tapaamista ja kontrollitutkimusta. Lopputuloksena motoriikan, oppimisen sekä myös käytöksen kontrollin haasteet poistuivat. Arvosanat ja koetulokset koulussa parantuivat jo 3-4 kk:n kuluttua kuntoutuksen alkamisesta.

​

Kuntoutus paransi  motoriikan haasteet ja samalla oppimistukokset parantuivat selkeästi, lukunopeus ja luetun muistaminen ja ymmärrys parantui myös. Ei ole harvinaista että  henkisen kehitys ja itsetunto vahvistuvat myös. Hyvin usein motoriikan haasteiden poistuttua lapsi itse haluaa sitten mukaan esim. urheiluharrastuksiin.  

​

Olemme kuntouttaneet yli 25-vuotta motoriikan, oppimisen, keskittymisen ja käytöksenkontrollin haasteita.

​

Jos perheessäsi on näitä haasteita, ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella niin katsotaan kuinka voisimme auttaa

​

Yhteydenottolomake 

tai puh. 040 7011 524 tai s-posti:   sensomoottori@gmail.com

​