top of page

Kuntoutus

Oppimisen ja keskittymisen haasteet

Nykyaikainen neurofysiologinen kuntoutus ratkaisee monia aikaisemmin vaikeina pidettyjä haasteita, kuten esimerkiksi kuulon haasteiden, aistiherkkyyksien, oppimisen, keskittymisen, ahdistuksen, motoristen haasteiden, käytöksenkontrollin ja vuorovaikutuksen haasteita.


Keskeinen ero moneen muuhun perinteiseen kuntoutusmuotoon on se, että neurofysiologisessa kuntoutuksessa pyritään vaikuttamaan ongelmien hermostollisiin juurisyihin. Jos siinä onnistutaan monen muunkin terapian vaikutus paranee merkittävästi, kuten esimerkiksi psykoterapian ja sen vaikutus saavutetaan nopeammin ja vaikutus voi olla selkeästi pysyvämpi kuin ilman sisäisten jännitteiden purkamista olisi asian laita. 


Tästä hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi dysfasia, jota aikaisemmin pidettiin lähes parantumattomana haasteena. Dysfasia on vakava lasten puheentuoton häiriö. Nyt kun modernit menetelmät vaikuttavat dysfasian juurisyihin, saavutetaan merkittävää edistystä hyvinkin nopeasti. Samoin tinnitus on ollut näihin päiviin saakka lähes hoitamaton haaste, mutta ei välttämättä enää.  Lisätietoa auditiivisesta kuntoutuksesta

 

Toinen esimerkki on ahdistus, fobiat ja voimakkaat pelkotilat. Jos tämän taustalla havaitaan ns. kehityksellisiä seikkoja, voidaan neuro.fys.terapialla saavuttaa nopeasikin hyvää kehitystä.

 

Samoin motoriset haasteet: kömpelöt lapset tai vaikea istua paikallaan, kirjoittamisen haasteet, oppimisen ja keskittymisen haasteet. Kaikissa näissä ns. perinteiset lähestymismuodot ovat hitaasti tai epävarmasti vaikuttavia koska ne harvoin korjaavat ongelman ydintä, juurisyitä, mihin taas neuro.fys. terapia puuttuu kohdistaen terapian ongelman juurisyihin. 

Kolmas tyypillinen ja yleistyvä ongelma-alue on käytöksen kontrollin haasteet.

Kokemuksen mukaan sen taustalta löytyy varsin usein varhaisen kehityksen lievää viivettä, mikä ylläpitää lapsen aivoissa korkeaa vireystilaa, reaktiivista käyttäytymistä ja lapsi menee helposti defenssi-tilaan, missä ensireaktio on negatiivinen ja jopa väkivaltainen puolustusreaktio. Johtuen varhaisen kehityksen viiveestä aivojen oman käytöksen kontrollin alueet eivät ole integroituneet vielä vahvasti, mikä johtaa sitten helposti negatiiviseen käytösmalliin. Terapiassa aivojen vahvan integrointiharjoittelun avulla pyritään korjaamaan tätä aivojen hermointegraation ongelmaa sekä ja vaimennetaan yliherkkyyksiä aiheuttavat neuraalit prosessit.

Lukihäiriö

Perinteisesti sanotaan, että lukemaan oppii lukemalla. Tässä on vain se ongelma, että jos rivit hyppii silmissä tai ei yksinkertaisesti hahmota äänteiden ja kirjainten yhteyttä (fonologinen koodaus) on lukeminen työlästä ja hidasta, ja luettu ei tartu edes  muistiin.

Neurofys. kuntoutus puuttuu juuri tämän ongelman juurisyihin, eli siihen että rivit ei hypi enää silmissä, että asiakas koodaa pääsään sanahahmon tarkasti (kuulon kuntoutus) ja että lukemisen nopeutuessa muistikin paranee. Tämä menetelmä on ylivoimainen lukihäiriön (dysleksia) hoitamisessa.

Myös monien psyykkisen oirekirjon taustalla on usein noita ns. kehityksellisiä seikkoja, jotka eivät ainakaan helpota kuntoutumista. Kokemus näistä on sellainen, että kokonaiskuntoutus etenee usein ripeämmin, kun taustalla olevia sisäistä voimakasta stressiä ylläpitäviä seikkoja korjataan neurofys.terapialla, jolloin psykiatrinen hoito saa paremman mahdollisuuden auttaa potilasta.

Vuosikymmenien aikana on havaittu mielenkiintoisia ja hyvin positiivisia kuntouttavia "sivuvaikutuksia kuten esimerkiksi mm. tinnituksen, migreenin ja fibromyalgian oireiden helpottuminen. 

Aloituskonsultaatio on aina ilmainen.

 

Ota vain rohkeasti yhteyttä niin pohditaan voisitko sinä tai lapsesi hyötyä ohjelmasta.

Ota yhteyttä linkistä=> Contact yhteydenottolomake

 

Seuraavassa Neurofys/Sensomot. kuntoutuksen prosessista yhteenveto:

​​

Lyhyesti:

Testaus voidaan tehdä asiakkaan kotona

1. Alkuhaastattelu, missä käydään huolella läpi asiakkaan kehitykselliset vaiheet

2. tehdään fysiologiset testit, kuten esim.  tasapainotestit, kuulon audiologinen testaus, visuaalinen tutkimus, kehon hallinta, aistiherkkyydet

3. Käydään läpi asiakkaan tutkimustulokset ja suunnitellaan kuntoutusohjelma

 

4.Kontrollikäynnit n. 2-3 kk:n kuluttua, missä seurataan harjoitusohjelman vaikutuksia ja korjataan ohjelmaa vastaavasti

5. Kokonaisaika tyypillisesti 9-12 kk

 

Laajempi versio kuntoutuksen  etenemisestä:

Kuntoutuksen ja kuntoutusmetodiikan järjestys, rakenteet ja tavoitteet

 

Kuntoutusprosessi muodostuu alkukartoituksesta, tutkimuksesta,  terapiaprosessin suunnittelusta ja terapian/kuntoutuksen toteutuksesta sekä seurannasta.

 

Kuntoutuksen tavoitteena on ratkaista asiakkaan haasteet/ongelmat mm. oppimisen, lukihäiriön,  keskittymisen, kielellisten haasteiden tai puhumattomuuden, motoristen haittojen, käytöksen kontrollin, aistiherkkyyksien, lihasjännitysten, yökastelun, ahdistuksen ja selittämättömien pelkotilojen haasteissa. Positiivisina sivuvaikutuksina on havaittu esim. fibromyalgian, migreenin ja tinnituksen vaimentumista.

 

Kuntoutuksen alkukartoituksessa ja fyysisestä testauksessa käydään läpi ihmisen koko fysiologinen kehityspolku syntymästä nykyhetkeen laajan taustahaastattelun sekä fysiologisen tutkimuksen avulla.

 

Siinä käydään läpi mm:

 

1. Motoriikan ja hermoston perustila:

hermointegraation tilanne, tasapainoaistin ja varhaiskehityksen kehitys ja eteneminen (vauva-ajan varhaisten heijasteiden ja posturaalirefleksien tilanne)

 

2. Aistien kehitys ja tila (tasapaino, kuulo, tunto ja näköaisti) sekä aistien yli tai aliherkkyydet

 

3. Motoriikan kehitys, koordinaation kehitys

 

4. Kielellinen ja sosiaalinen kehitys

 

5. Toiminnanohjauksen ja käytöksenkontrollin kehitys

 

6. Ajatustoiminnan kehitys ja oppimisprofiili

 

Tämän jälkeen terapeutti tekee yhteenvedon tutkimustuloksista ja kertoo näkemyksensä asiakkaan ongelmien juurisyistä, miten ja missä järjestyksessä terapiaprosessi hoitaa havaittuja ongelmakohtia sekä oletettavissa oleva kuntoutuksen lopputulos ja vaikuttavuus.

 

Koska asiakkaiden ongelmien juurisyyt ovat lähes aina usean aistin puutteellisessa kehityksessä ja epätarkoituksenmukaisessa toiminnassa ja/tai hermointegraation alueilla, on terapeutin hallittava näiden kaikkien aistijärjestelmien ja osa-alueiden tutkimus- ja kuntoutusmenetelmät.  

 

Miksi laaja lähestymistapa ratkaisee ongelmia?

Suomessa terapeutit opiskelevat tyypillisesti yhden osaamisalueen asiantuntijoiksi, kuten esim. puhe-, toiminta-, fysio-, refleksi- tai vaikka psykoterapeutiksi. Näin hänellä on itseasiassa ns. menetelmäkeskeinen lähestymistapa.

 

Sensomotoriikan ja neurofys.kuntoutuksen terapeutti osaa tästä perinteisestä mallista poiketen kaikkien aistien ja hermoston osa-alueiden tutkimisen ja kuntouttamisen, ja hän on silloin enemmän ongelmakeskeinen, eli ratkaisee siis asiakkaan kehityksen ja aistitoiminnan ongelmat eikä vain hoida yhtä kapeaa osa-aluetta siitä.

 

OHA ry:n laajan koulutuspolun käynyt terapeutti hallitsee tämän laajan tutkimus- ja monipuolisen hoitoprosessin. (lisätietoja sensomoottori@gmail.com)

 

Miten kuntoutus etenee:

Kuntoutuksessa edetään varhaisesta myöhempään kehityskauteen.

 

1. Motoriikan ja ajatustoiminnan perustan rakentaminen:

Siinä varmistetaan ja harjaannutetaan tasapainoaistin, varhaisen kehityksen hermoston kypsymisprosessi (missä mm. varhaiset heijasteet kypsyvät ja vaimenevat). Tämä terapiamoduuli hoitaa yleensä jo paljon, kuten esim. aistiherkkyydet, puhemotoriikan jännitteet, selittämättömät lihasjännitteet, vaikeus istua paikallaan, puristava kynäote, yökastelun, huonon ryhdin, pelkotilat ja monet henkiset jännitteet. Tämä terapiamoduuli vaikuttaa myös mm. käytöksenkontrollin parantumiseen, impulsiivisen ja negatiivisen temperamentin haittojen vähentymiseen ja nopeuttaa ajatusprosessointia. Ajallisesti tämä moduuli jakautuu 6-9 kk terapia-ajalle

 

2. vas. ja oik. aivopuolison hermoston (hermointegraation) varmistaminen on tärkeä osa-alue mm. visuaalisen ja kielellisen prosessoinnin edellytysten varmistamisessa. Nopea ajatusprosessointi, päätöksenteko, hahmottaminen, tehokas lukeminen ja esim. matematiikan hahmottaminen ja puoleisuuden kehittyminen edellyttävät hyvää hermointegraatiota.

 

3. Aistien aktivointi (näkö, kuulo, tunto, tasapaino)

Tässä kullekin aistille tehdään tutkimus ja sen perusteella aktivointiohjelma jolloin heikosti kehittyneiden aistien hermosto ja aivokuoren synapsiset yhteydet kasvavat, laajenevat ja aktivoituvat.

Visuaalisessa aistissa vaikutus näkyy esim. silmien kohdistumisen, karsastuksen haasteiden ja valoherkkyyden vähenemisenä;

 

kuuloaistin kuntoutus vaikuttaa kuulonerottelun haasteisiin, kuten mm. lukihäiriöön, yliherkkään kuuloon, puhe- ja äänihäiriöihin (dysfasia), epäselvään puheeseen / puheentuoton vaikeuksiin, kirjoitusvirheisiin, huonoon muistiin jne.

 

Kuntoutus kohdistuu ja vaikutta myös tuntoaistin ali- tai yliherkkyyksiin.

Tasapainoaistin aktivointi parantaa motoriikkaa ja silmien toimintaa.

 

Aistien aktivointi parantaa myös keskittymiskykyä mikä on kaiken oppimisen perusedellytys.

 

4. Koordinaatiokyvyn harjaantuminen

Kun hermosto on aktivoitu toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja motoriikan ja hahmottamisen perusta on vankka voidaan aloittaa koordinaatioharjoitukset. Jos koordinaatioharjoitukset aloitetaan liian aikaisin epäkypsä hermosto vain estäisi tuloksellisen harjoittelun.

 

5.Ajatustoiminnan ja loogisen päättelykyvyn kehittäminen on viimeinen kuntoutusmoduuli. Siinä harjoittelun avulla kehitetään luontaista ongelmanratkaisukykyä ja oivalluskykyä sekä kykyä nähdä useita ratkaisumalleja eteen tulevissa haasteissa.      

 

Ota yhteyttä niin mietitään miten voisimme auttaa sinua 

Yhteydenottolomake 

tai

puh. 040 7011 524 tai s-posti:   sensomoottori@gmail.com

 

UUTTA!

Uusi toimitamalli:  etäkuntoutus

bottom of page